Amores perrosin ohjanneen Alejandro González Iñárritun uusin ohjaus, 21 grammaa, ei elokuvana todellakaan petä. Sen teema käsittelee ihmiskohtaloita ja elokuvassa kysytäänkin avoimesti paljonko ihmishenki painaa. Paljonko kostonmielisyys painaa? Paljonko syyllisyys painaa? Entä paljonko rakkaus painaa? Näihin kysymyksiin katsoja ei saa vastausta suoraan, vaan se täytyy miettiä itse. Käsissä onkin... Lue lisää
Lost in Translation on elokuva josta on todella vaikea kertoa omia mielipiteitään. Se on itseasiassa niin hyvä, että siitä on lähes mahdoton sanoa ainuttakaan pahaa sanaa. Sofia Coppola tekee ensimmäisen todella varteenotettavan ohjaustyön Lost in Translationin suhteen, ellei mukaan lasketa elokuvia kuten Virgin Suicides, mutta mitä voisikaan odottaa Kummisetien... Lue lisää
Aiheellinen varoituksen sana. Elokuva on luokiteltu K-18-elokuvaksi ja sisältää erittäin raakaa väkivaltaa. Sitä ei voi suositella herkille ihmisille, joten dvd:n kansitekstejä on syytä uskoa! Elokuva aiheutti ainakin minulla lievää pahoinvointia, sillä kuva pyörii ja välkyttää välilla varsin rajusti. Näin vahvaa elokuvakokemusta en olekaan pitkään aikaan tuntenut. Keskellä yötä katsottu... Lue lisää
E. Elias Merhigen varjoinen ja ihmismieleen sukeltava (kauhu)-draama tuo esiin pakkomielteitä. Se tarttuu hanakasti mysteeriin, joka on puoliksi totta ja puoliksi silkkaa fiktiota (kuitenkin enemmän fiktiota). Näennäisen aiheen kierrellessä Max Schreckin todellisen henkilöllisyyden ympärillä, todellinen aihe pyörii todellissa taiteen esittämisessä täydellisesti purkitettuna. Alun keveistä tunnelmista koko ajan ahdistavammaksi käyvä... Lue lisää
Vianne (Juliette Binoche) ja hänen juuri kouluikään ehtinyt tyttärensä Anouk (Victoire Thivisol) saapuvat 1960-luvun ranskalaiseen pikkukaupunkiin ja perustavat sinne suklaakaupan ruotsalaisen Lasse Hallströmin (mm. Laivauutisia, Oman elämänsä sankari) ohjaamassa ja Joanne Harrisin romaaniin perustuvassa draamassa. Kaupan avaaminen sattuu pahaan aikaan sillä vahvasti uskonnollisella kaupungilla on paasto menossa ja kun... Lue lisää
High fidelityn ohjaaja, Stephen Frears, jaksaa edelleen yllättää. Tällä kertaa tuloksena on hyvin rakennettu draama/thrilleri, jossa on vielä mukana ripaus huumoria. Dirty pretty things onkin katsojalleen erittäin positiivinen ja yllättävä kokemus, joka maksaa pääsylippujen rahat 100%:lla varmuudella takaisin. Ainoa harmi onkin, että Dirty pretty things jää tänään pois ainakin... Lue lisää
Voiko olla totta, että kahden Golden Globen voittaja ja 10 Oscarin ehdokas-elokuva voi olla näinkin huono? Kyllä voi. Martin Scorsesen tähän asti uusin levitykseen päässyt elokuva floppaa kyllä pahasti. Napakan toiminnan ja hyvän draaman sijaan Gangs of New York tarjoileekin erittäin pitkäveteisen elokuvan, jonka mikään osa-alue ei nivoudu oikeastaan... Lue lisää
Citizen Kanea on monesti kehuttu kaikkien aikojen parhaaksi amerikkalaiseksi elokuvaksi. Olen tästä samanaikaisesti sekä eri että samaa mieltä, riippuen hieman miltä kannalta asiaa katsoo. Pienellä budjetilla aikanaan kuvattu elokuva oli alunperin Wellesin omaa käsialaa. Elokuva kertoo fiktiivisestä Inquirer-lehden omistajasta, miehestä nimeltä Charles Foster Kane, joka erotettiin vanhemmistaan nuorella iällä.... Lue lisää
Costner on urallaan saanut minulta monet kehut. Pidin Postmanista yhtä paljon kuin Tanssii susien kanssa-leffasta, eikä Waterworld ollut hullumpi sekään. Bodyguardissakin jopa oli sitä jotakin. Siksi odotin etukäteen tältä lännendraamalta ehkä liikoja. Costner ja Duvall ovat karjapaimenia jotka parin hieman kahjon apulaisensa kanssa kulkevat pitkin maita ja maisemia hyviä... Lue lisää
Elokuvia, jotka kertovat urheilusta tai urheilijasta joka menettää kykynsä syystä tai toisesta ja lopulta nousee kaikkien muiden yli ja saavuttaa haluamansa on lukuisia. Bagger Vance kuuluu tähän ryhmään, mutta edustaa sen kärkipäää hienolla kerronnallaan ja kuvauksellaan. Se on kokonaisuudessa parhaita ellei paras tämän sarjan elokuva. Ohjaajan pallille on istahtanut... Lue lisää
