Beck -Kasvoton mies

Joskus sitä vielä ihan yllättyykin: ruotsalainen elokuva ei taaskaan petä. Siinä missä suomalainen elokuva onnistuu edes joltain osin keskimäärin joka kolmannen kerran, niin ruotsalainen elokuva tuntuu onnistuvan lähes joka kerta. Varsinkin laadukkaiden rikos-elokuvien joukossa ruotsalaiset tuntuvat lähinnä ylivoimaisilta. Ainoa vakava ja varteenotettava suomalainen valopilkku on ollut allekirjoittaneen mielestä Raid-sarja ja -elokuva, mutta sen pidemmälle ei olla sitten päästykään. Kaiken maailman Varekset sun muut mukailevat näppärästi jotain Pulp fictionin ja Steven Seagalin toimintaelokuvien sekoitusta, kun mallia pitäisi ottaa paljon lähempää länsinaapurista. Hyvänä esimerkkinä ruotsalaisten ammattitaidosta ovat Beck -elokuvat, joista tällä kertaa oli MTV 3:n esitettävänä Beck -Kasvoton mies.

Ainakaan minä en tälläkään kertaa joutunut pettymään, ei sinne päinkään, sillä Kasvoton mies (Beck -Mannen utan ansikte) oli todella intensiivinen ja jännittävä elokuva. Sanoin jo Kjell Sundvallin ohjaaman Koston hinnan arvostelussa, että Beckit tarjoavat glorifioimatonta jännitystä ilman sen kummempia erikoistehosteita. Samaa pätee myös Kasvottomaan mieheen: ohjaajan pallille istahtanut Harald Hamrell ei tuo televisioon mitään järkyttävää tykitystä, järjetöntä ammuskelua, välkkyviä kuvia tai edes loputonta sadetta, vaan tuikitavallisen miljöön aurinkoisine, ehkä hieman kolkkoine huoneineen ja pihoineen. Murhan raakuus sen sijaan on jotain erilaista: tällä kertaa metsästä löytyy mies, josta poliisit Beck ja Larsson tyytyvät aluksi toteamaan vain “hyi helvetti”. Jäljet johtavat kunniamurhaan, mutta syyllisen etsintä osoittautuukin erittäin vaikeaksi: kerrankin katsojankin on erittäin vaikea arvata, kuka se lopullinen syyllinen mahtaa sitten ollakaan.

Näyttelijät ovat jälleen kerran laadukkaita. Peter Haber on saanut tällä kertaa paljon näkyvämmän roolin elokuvan keskushenkilönä, Beckinä, joka vaikuttaa paljon itsevarmemmalta tässä elokuvassa. Haberin Beck onkin nyt silkkaa terästä, joka harkitsee tarkoin, mitä puhuu ja mitä ei. Ajatuksella Beckiä tulkitseva Haber onnistuukin työssään tällä kertaa erinomaisesti. Kovinkaan paljon kakkoseksi ei jää myöskään Mikael Persbrandt, joka näyttelee parivaljakon väkivaltaisempaa ja äkkipikaisempaa puolta nyt hieman rauhallisemmin. Muutama hyvä väläys Persbrandtiltakin toki nähdään, mutta silti jokin jää vellomaan rauhallisuuden ja omien ajatusten sekaan. Myös muita näyttelijöitä kannattaa ehdottomasti elokuvasta mainita: Karin Holmberg tekee loistavan roolin maahanmuuttajan ahdistuneena vaimona, eikä Stina Ekblad kovin paljon myöskään jälkeen hänestä jää surmatun miehen vaimona. Muutenkin koko elokuvaa leimaavat onnistuneet näyttelijänsuoritukset, joista kiitos kuulunee kuitenkin suurelta osin ohjaaja Hamrellille.

Beck -Kasvoton mies on pitkästä aikaa todella laadukas jännäri. Mikään napakymppi se ei sentään ole, mutta kyllä sen katsoisi useammankin kerran televisiostaan. Kasvoton mies tarjoaakin jännittäviä hetkiä oikein asennoituneelle katsojalleen ja pitää arvoituksellisuutensa aina loppumetreille saakka. Asetta ei myöskään tarvitse kertaakaan elokuvassa käyttää ja muutenkin koko elokuvaa voisi helposti kuvailla älykkääksi ja rauhalliseksi filmiksi, jonka kaikki osa-alueet ovat naksahtaneet kutakuinkin kohdalleen. Tätä elokuvaa voikin varauksetta suositella kenelle tahansa aivan perheen pienimpiä lukuunottamatta. Hyvää Pohjoismaista viihdettä jälleen kerran tarjolla, älä siis hukkaa tilaisuuttasi!