Clint Eastwood omisti alakuloisen tuntuisen ja parhaan elokuvan Oscarin saaneen westerninsä, Armottoman (Unforgiven) “Sergiolle ja Donille”. Eikä suotta: mestarien oppipojasta ja luottonäyttelijästä oli kasvanut vanhoilla päivillään monilahjakkuus, joka vakuutti joka solullaan niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin. Eastwoodin ohjaajan uralla oli toki ennen Armotonta kohtuullisia onnistumisia, kuten Pale Rider, mutta silti... Lue lisää
Kaksinkertainen Oscar-ehdokas William Friedkin teki kaksi vuotta ennen Exorcistia oman läpimurtonsa ja samalla uransa parhaan elokuvan French Connectionin. Se tuo esiin Friedkinin ilmiömäisen kyvyn luoda mieleenpainuvia kuvia, tunteita ja kohtauksia. French Connection teki Friedkinistä a-luokan ohjaajakyvyn eikä suotta. French Connection on kaikin puolin mestarillisesti rakennettu elokuvaklassikko. Elokuva kertoo tarinan... Lue lisää
Mitä tapahtuu, kun Darkmanin ja Evil Dead II:n ohjaajalle tarjotaan noin 32 miljoonaa dollaria käteen, puolen tusinaa Hollywoodin kuumia, isoja ja lähes legendaarisia herroja ja rouvia näyttelijöiksi ja juoni, joka menee välillä jonnekin länkkärin ja parodian väliin? Vastaus: se, mitä voi odottaakin: keskinkertainen tusinaelokuva, joka on jo yhden katselukerran... Lue lisää
Bat*21 on niitä ensimmäisiä sotaelokuvia, jota olen koskaan nähnyt. Isäni osti kyseisen elokuvan, sekä monia muita sotagenren tuntemattomuuksia (Platoon Leader, Braddock III) aikanaan R-Kioskin vhs-poistomyyntikorista. Itse tutustuin elokuviin katsoen niitä salaa ollessani yksi kotona. En muista viime kertaa kun olen elokuvan nähnyt, mutta nyt löysin elokuvan muiden “klassikoiden” joukosta... Lue lisää
John Mooren näkemys serbien ja kroatian välisistä ristiriidoista on eriskummallinen. Jo ennen elokuvan alkua vapautta vaativat sotilaat leimataan katsojien silmissä ehdottomaksi pahaksi, jotka vain seisovat taistelutantereella odottamassa luodin vapauttavan heidät työvuorostaan. Tietenkin on otettava huomioon, että myös katsojan täytyy asettua jommalle kummalle puolelle ja puolenvalinta ei ole ollenkaan vaikeata... Lue lisää
John Grishamin kirjoista on ennenkin tehty mielenkiintoisia elokuvia. Näiksi voidaan hyvällä omallatunnolla laskea mm. Firma, Pelikaanimuistio ja On aika tappaa -elokuvat. Tällä kertaa kuitenkin lähinnä tv-sarjojen ja flopanneen elokuvan, Kiss The Girls, ohjaajalle, Gary Flederille annettiin mahdollisuus parantaa mainettaan. Siinä hän myös onnistuu mainion ja toimivan juonen sekä erinomaisen... Lue lisää
Mainoslause : Family isn’t a word, its a Sentence The Royal Tenenbaums on erilainen elokuva, mutta hyvällä tavalla. Itse ostin elokuvan hetken mielijohteesta luettuani kotelon takakannen, ja vielä sitä katsomaan aloitellessani luulin Tenenbaumsin olevan jonkinlainen Ben Stiller “kreisikomedia”. Ja tässä vaiheessa voinkin siis rehellisin mielin ilmoittaa, että sitä tämä... Lue lisää
