Koston liekki

Tunkiessaan muoviräjähdettä erään miekkosen peräluukkuun on Denzel Washingtonkin ehkä mielessään arvioinut uudemman kerran leffan taidearvoa. Parista, tai no muutamasta ylilyönnistä huolimatta ”Man on Fire” ei ole hullumpi toimintaleffa, kunhan vauhtiin pääsee. Tästä hitaasti käynnistyvästä leffasta olisi saanut pätkiä ainakin toistakymmentä minuuttia suoraan leikkaamon lattialle, eikä lopputulos olisi siitä kuin parantunut.

Washington esittää Creasy-nimistä tyypillistä jenkkitoimintapätkien antisankarisankaria: takana pitkä historia kaikenmaailman agentti- ja sotilasmissioissa, ryyppy kelpaa, kroonisesti masentunut ja elämäänsä kettuuntunut. Tämä stereotypia on niin hyvin iskostunut leffayleisöön, että sitä käyttämällä voidaan merkittävästi lyhentää henkilöhahmon luonnekuvaukseen ja -kehitykseen ”tuhlattavaa” aikaa. Go, Hollywood! Go!

Rakkikoiramainen sankarimme palkataan Meksikoon suojelemaan pientä tyttöä ilkeiltä kidnappaajilta. Kun kaikki ei menekään putkeen, Creasy päättää siirtyä kostonenkelin hekumalliselle alalle. Aika pistää äijää pinoon.

Elokuvassa minua itseäni vaivasi ja kiusasi muutama yksityiskohta. Creasyn suojelema tyttö on valkoihoinen, jotta kohdeyleisö jaksaisi kiinnostua hänen kohtalostaan. Jopa Hollywood tietää, ettei kaljamahainen keskivertocowboy kastele silmiään kyyneliin tummaihoisen meksikaanin takia, oli sitten kuinka söpö tahansa. Minusta elokuvaan olisi saatu kovasti kaivattu annos realismia menemällä tätä valtavirtamentaliteettia vastaan, mutta ei sitten.

Toinen kiusanhenki on yletön mässäily kuvatehosteilla, filttereillä ja Nine Inch Nailsin musiikilla. Hidastukset, ylivalotukset ja sumennetut mv-otot ovat ihan tehokkaita tyylikeinoja varovasti ripotellen, mutta tässä pätkässä niitä kylvetään kuin maalaisisäntä pellolle kauraa. Kyllähän kaurapuuro voi hyvää joskus olla, mutta ei sitäkään ylettömiä määriä syödä.

Christopher Walken vetää kovin kuivan ja vaisun sivuroolin. Olen tottunut näkemään hänet isommista rooleissa, ja ehkä hieman paremmassa valossa, joten odotukset olivat kovat ja pettymys suuri. Mies ei ole vanhentunut mitenkään kovin imartelevasti, josko sillä nyt on elokuvan laadun kannalta mitään merkitystä.

Summa summarum: toimintaleffa jonka katselee jos ei muutakaan tekemistä ole, mutta josta ei kyllä riitä jutunaihetta kahvipöytien ääreen. Hieman liikaa tyylikkyyden tavoittelua.