Batman Begins

Pelko, teatraalisuus, viha. Siinä yhdistyvät Christopher Nolanin Batmanin teemat. Kaukana Tim Burtonin luomasta goottilaisesta maailmasta jossa naamarit ja persoonat olivat pääosassa, loistaa Nolanin 2000-luvun uusi aloitus Batmanille. Yön ritarista tulee yön kostaja ja samalla pelon lähettiläs alamaailmalle.

Tarina pyyhkii pöydältä kaiken mitä on valmiiksi pistetty Batmanin maailmassa ja aloittaa kaiken alusta. Bruce Waynen lapsuudesta asti saamme seurata hänen kehitystään vanhempien rakastamasta lapsesta vihan täyttämäksi nuoreksi mieheksi joka oppii ohjaamaan hänen raivonsa ja kostonhimonsa rikollisia kohtaan pelastaakseen kaupungin joka aikoinaan merkitsi paljon hänen isälleen.

Tarina toimii hyvin uutena alkuna Batmanille. Nolanin ja Goyerin käsikirjoitus on niin uskottava kuin myös tarpeeksi todellisuudesta irrallaan että sitä pystyy katsomaan hyvin fiktiivisenä toimintana, mutta samalla täysin uskottavana kuvana Batmanista. Tämä on niin elokuvan vahvuus kuin myös heikkous. Batmanin pelottavuus ja ylimaallisuus tulee juuri hänen mystiikasta ja eräänlaisesta kuolemattomuudesta. Nyt kun katsojilta viedään tämä pois näyttämällä tasan tarkkaan että mistä Batman tulee ja miten hän tekee mitä tekee, niin ainakin omalla kohdallani kävi niin että en enää nähnyt sen enempää mystistä yön ritaria kuin erittäin kouluttautuneen sotilaan jolla on paljon rahaa ja ideoita teatraalisuuteen. Joillekin tämä tehoaa hyvin ja varmasti moni tulee pitämään ideoista mitä Nolan on kehittänyt Batmanin tarvikkeita ja arsenaalia varten. Tarinan kääntöpuolella on mukana vahva psykologinen puoli peloista ja niiden manipuloinnista muita kohtaan ja omien demonien voittamiseksi. Tästä muodostuukin Beginsin ydin ja varmasti seuraavienkin osien tärkeä elementti.

Näyttelijöillä on paljon hartioillaan, kahden aiemman Batmanin jälkeen varsinkin. Kun Schumacherin käsissä Batmanista tuli jälleen 60-luvun camp lapsi ja hänen vihollisistaan pellejä jotka olivat aseistettu huonoilla one-linereilla ja hulvattoman huonoilla puvuilla, vaaditaan paljon yritystä että heistä saataisiin jälleen uskottavia, tai ainakin uhkaavia. Onneksi Begins onnistuu tällä saralla melkein täydellisesti. Nuori Cillian Murphy on oikeasti häiritsevä ja pelottava Variksenpelättinä, yhdistettynä muutamaan loistavaan pelkoefektiin hän nousee hetkessä pelottavimmaksi Batman viholliseksi tähän mennessä. Muissa rooleissa Michael Caine on sympaattinen ja vahva Bruce Waynen hovimestarina ja isä-hahmona Alfredina. Morgan Freeman tekee parhaansa täysin yksipuolisen hahmonsa kanssa, ja hänen osuutensa tuo elokuvaan paljon kaivattua huumoria. Gary Oldman on hienoa nähdä vaihteeksi hyvien puolella ja hän tekee ehdottomasti nappisuorituksen Poliisipäälikkö Gordonina, toivottavasti hän palaa takaisin jatko-osiin. Ketjun ainoa heikko lenkki on Christian Bale. Hän pärjää hyvin Bruce Waynen roolissa, nuorena ja ehkä hieman hemmoteltuna, raivostuneena nuorena miehenä. Mutta on täysin hakoteilla Batmanina, aina karmivan liioiteltua ääntään myöten. Batman kuulostaa ajoittain hahmolta Mynthon mainoksesta, eikä se ole kovinkaan hyvä juttu. Ulkonäöllisesti hän sopii Batmaniksi ja varsinkin hänen silmistään pystyy jo tulkitsemaan paljon, se on vain ikävä juttu että hän hoitaa Batmanin roolin kuin huonon Dracula-imitoinnin.

Muilta osa-alueilta Begins on yhtä laadukasta jälkeä kuin Nolanilta voi odottaa. Elokuvan musiikki on toimivaa ja paikoittain jopa kylmiä väreitä aiheuttavan upeaa, vaikka elokuvasta puuttuukin Danny Elfmanin jumalaisen upea Batman tunnari. Kuvaus on laadukasta ja tummanpuhuvaa. Gotham kuvataan rajoitetuista kuvakulmista ja himmeässä valossa, luoden illuusion klaustrofobisesta ja ahdistavasta megapoliksesta. "Se7en" elokuvan tyyliin on värimaailma alakuloinen ja kaupunki näyttää olevan jatkuvasti joko sateen vankina tai aina sateen jälkeen kuvattu. Ainoa suuri kompastuskivi mikä elokuvassa on, on sen karmivan amatöörimäinen editointi. Taistelukohtaukset ovat editoitu sekaviksi ja äärettömän lyhyiksi, mikä on varmaankin ollut tarkoitus luoda Batmanille pelottavampi imago jopa taisteluun, mutta se ei toimi niin hyvin kuin voisi olettaa. Ainakin itse haluaisin kuitenkin nähdä hieman taisteluista vaikka ne olisivatkin nopeita ja hieman sekavia, välillä kun ei oikein tiedä kuka lyö ketä. Toinen surkeasti editoitu kohta on elokuvan ainoa takaa-ajo mikä välillä näyttää siltä kuin sen olisi editoinut ensimmäisen vuoden media-assistentti opiskelija. Todella laadutonta työtä näinkin suuressa elokuvassa.

Mutta valitukset ovat pieniä näinkin onnistuneen elokuvan kanssa. Kun olemme viimeiset viisi vuotta joutuneet sietämään Schumacherin camp-sankaria on hienoa nähdä paluu Batmanin synkemmille juurille ja psykologiselle puolelle. Vaikka elokuvassa on omat vikansa, se silti tomii kunniakkaana alkuna ja erinomaisena jännityselokuvana uuden vuosituhannen Batmanille.

Yhteenveto
Hieno paluu melkein myyttisen sarjakuvasankarin juurille. Potkustartti uudelle uljaalle Batmanille onnistuu melkein kaikin tavoin.