NYPD Blue – Season 6-8

Jimmy Smitsin aikakauden päätyttyä kuudennen tuotantokauden alussa NYPD Blue joutui etsimään itsensä uudestaan. Se yritti sitä 80-luvun sitcom lapsitähden (sitcomin nimi oli Silver Spoons), Rick Schroderin avulla, joka toi sarjaan omalla tavalla uudenlaisen latauksen. Itse näen sarjan kannalta poikamaisen Danny Sorensonin Andylle Andy Jr:n korvaajana ja jonkinlaisena mantelinperijänä, mutta koko homma alkoi pikkuhiljaa rapautua ja mureta käsiin ison punaisen langan kadotessa jonnekin vakavien rikosten maailmaan. Dannysta käsikirjoitettiin lapsellinen, mustasukkainen ja omien ajatustensa kanssa hukassa oleva poliisi, jota Rick Schroder ei osannut missään vaiheessa näytellä.

Eikä siinä vielä kaikki: sarjan teema jatkui samanlaisena, jossa sarjan kaikki nais- ja miesnäyttelijät kävivät läpi nakukohtauksen jos toisenkin samalla kun he selvittivät erittäin vakavia rikoksia. Schroderin aikakaudella nähtiinkin lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, raiskauksia, rasismia ja murhia yllinkyllin, eikä FBI:ltä ja sisäiseltä tutkinnalta vältytty nytkään. Huumekauppoja selviteltiin niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, kun yksi sarjan roolihahmoista sekaantui tahattomasti exänsä rikollisiin kuvioihin mukaan ja sarjamurhaajaa jahdattiin jakson ajan intensiivisesti. Aiheiden ollessa tuttuja tilaa kuitenkin kirjoitettiin Dannyn täydelliselle sekoilulle, jossa Danny kävi sängyssä Dianen (Kim Delaney) kanssa tullen siitä lopulta vain mustasukkaiseksi. Kun mukaan vielä lisättiin ehkä yksi television epäuskottavimmista parisuhteista poliisia näytelleen Sheeri Rappaportin kanssa, oli Schroderin todellakin aika lähteä. Lähtölaukaus olisi myös pitänyt antaa käsikirjoittajille, sillä tällaista sekoilua harvemmin näkee suositussa televisiosarjassa.

NYPD Bluen kauden kahdeksan päätös on yksi kummallisimmista, mitä olen ikinä nähnyt: Danny Sorenson alkaa toden teolla seota “rakastuen” strippariin ja sitten viimeisessä jaksossa vain katoaa. Todellisuus kulissien takana oli kuitenkin vielä sekavampi. Schroder itse kertoi virallisessa tiedotteessaan, että hän halusi lopettaa sarjassa ollakseen enemmän perheensä kanssa, mutta 2001 hän kertoi totuuden: Schroder todellisuudessa ei pitänyt yhtään hahmostaan ja oli menettänyt kaiken sympatiansa hahmolle ja sitä myöten halusi vain yksinkertaisesti lähteä. Ja lähteä hän sai kadoten aidosti ruudusta syvään Danny Sorensonin huokaukseen, kun Andy saatteli Dannyn kotiinsa nukkumaan. Yksi oudoimmista sarjasta poistumisista oli tapahtunut.

Kausi 6

NYPD Bluen kuudes tuotantokausi on ailahteleva ja täynnä tiukkoja käänteitä ja dramaattisia hetkiä sisältäen sarjan ehkä yhden dramaatisimmista episodeista, kun Simonen terveys alkaa murentua ja Diane ja Andy joutuvat heittämään muiden sarjan roolihahmojen ohelle hellät jäähyväiset Simonelle. Jimmy Smitsin lähtö muuttikin sarjaa 2,5 kaudeksi melkoisesti, sillä tilalle ujutettu Rick Schroder ei onnistunut roolissaan kahdesta syystä, joista ensimmäinen oli se, että hänen roolihahmonsa, Danny Sorenson, kirjoitettiin aivan totaalisen sekavaksi tapaukseksi ja toisena syynä Schroder ei sopeutunut missään vaiheessa rooliinsa sillä pieteetillä, millä hänen olisi pitänyt.

Ongelmat alkoivat näkyä jo kuudennella kaudella Schroderin myötä ja en voi olla miettimättä, että tekivätkö tuottajat ja käsikirjoittajat kaudesta kertakaikkiaan niin synkän ja kammottavan sen vuoksi. Kuudes kausi sisältääkin muun muassa lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, Mike Robertsin (Michael Harney) murhan, kun mies heitetään ikkunasta ulos, Kirkendallin pojan näkemän murhan, jälleen kerran rasismia ja monia muita ongelmallisia hetkiä, kun ryhmän avustaja Dolores ajautuu vapaa-ajallaan ensin strippariksi, sitten prostituoiduksi ja myöhemmin katoaa täysin sarjasta, joka ei sinällään mikään yllätys ole.

Ja aivan kuin siinä ei olisi vielä tarpeeksi, niin käsikirjoittajat latasivat kauden loppuun Sylvian murhan oikeussalissa ja poistivat sitä kautta Sharon Lawrencen koko sarjasta. Yllättävää kyllä, nyt Dennis Franzin Andya ei ajettu alkoholismiin, vaan hän käsitteli tilanteen selvänä poikansa, Theon, vuoksi. Kokonaisuutena koko kausi oli synkkää tykitystä ja voikin sanoa, että koko sarjan tunnelma ja dynamiikka muuttui täysin toisenlaiseksi, kun Jimmy Smits poistui sarjasta ja kömpelö ja epäuskottava Rick Schroder saapui tilalle. Katsojalle mieleen jää oikeastaan vain Doloreksen huuto viitoskaudelta, koska ainakin itsellä oli lähes sama olo kauden lopussa.

Vierailevat tähdet: Michael Harney, Danny Trejo, Mark Pellegrino, Richard Gant, Mos Def, Brian Thompson, Danny Johnson, Kevin Dillon, Christopher Stanley, Michael B. Silver, Terrence Howard, Daniel Benzali, Willie Garson, John Doman, Emile Hirsch

Hetki kaudelta 6:

Kausi 7

Seitsemäs tuotantokausi on kuudenteen tuotantokauteen verrattuna hieman rauhallisempi ja vaisumpi, vaikkakin sarjaan yritetään ujuttaa hieman uusia puolia. Nicholas Turturro päätti päättää NYPD Blue uransa seitsemännellä tuotantokaudella ja hänet käsikirjoitettiin ulos sarjasta ylennyksen varjolla. Tilalle otettiin Henry Simmons, joka näytteli seitsemännestä tuotantokaudesta eteenpäin melko hyvällä otteella etsivä Baldwin Jonesia sarjan loppuun saakka. Lähtöpassit otti myös Andrea Thompson, jonka hahmo kirjoitettiin ulos sarjasta melko epäuskottavalla tarinalla, jossa seikkailivat tunteet, huumeet ja ex-mies. Erikoisena kuriositeettina Thompson jatkoi toki näyttelijänuraansa, mutta työskenteli sitä seuranneet vuodet journalismin parissa.

Vaikka kirjoitin, että NYPD Bluen seitsemäs kausi oli ehkä hieman rauhallisempi, mahtui siihen silti kaikenlaista: Kirkendall pohtii uudestaan tapailevansa exäänsä, jonka jälkeen exää tietenkin tutkitaan suurennuslasin alla ja vangitaan. Mukaan sotkeutuu myös pitkin kautta nähtävä poliisi, Harry Denby (Scott Cohen), jonka mukanaolo sotkee “upeasti” Jillin ja Dianen ajatuksia ja mielialaa. Kun mukaan ympätään sarjalle perinteisiä raiskauksia, briteistä tullut sarjamurhaaja ja esimerkiksi seinään muurattu lapsen ruumis, ollaan taas perinteisissä 45 minuutissa selviävissä murhissa. Sinällään ei ole ihme, että Danny painii henkisten ongelmien kanssa, kun samaa tekee katsoja, joka katsoo Rick Schroderin epätoivoista taistelua pitääkseen hahmonsa langat käsissään. Tuloksena on vain haukotuksia, bussin alle heitetty silvottu ruumis ja sinällään päätöntä sekoilua, joka tekee sarjan seitsemännestä kaudesta kenties sen huonoimman. Ja jotta Dennis Franzin Andya ei päästetä ilman kriisiä, nousee Andyn mietteisiin uhka Theon syövästä, koska mitäpä NYPD Blue olisi ilman stressaantuvaa Andya? Ei mitään tietenkään!

Vierailevat tähdet: Kevin Dillon, John F. O’Donohue, Debra Monk, Scott Cohen, Jeff Cahill, Raymond Cruz, Regina Hall, W. Earl Brown, Al Sapienza, Frank Vincent, Elizabeth Berkley

Hetki kaudelta 7:

Kausi 8

NYPD Bluen kahdeksannella kaudella sarjan tuottajat ja käsikirjoittajat alkoivat ottamaan itseään niskasta kiinni. Syytäkin oli, sillä monen hahmon tarina päättyi tällä kaudella. Kuten edellä jo mainitsen, niin Rick Schroderin Danny kirjoitetaan pikku hiljaa ulos sarjasta. Kahdeksannella kaudella Danny löytää itsensä Dianen sängystä, jonka johdosta lopulta Kim Delaynen hahmo kirjoitettiin myös ulos sarjasta kahdeksannella kaudella. Todellinen syy tähän oli oletettavasti se, että Delaney meni tähdeksi NYPD Bluen luojien uuteen sarjaan, Phillyyn, jota tosin tehtiin vain yksi kausi. Schroderin Danny taas sekoilee oikein kunnolla ja katsoja saakin katsella eräänlaista mentaalista amok-juoksua tuhoa kohti.

Kahdeksannella kaudella sarjan jätti myös James McDaniel, jonka hahmo komisario Fancy, lähtee ulos sarjasta ylenemisen kautta. Kahdeksan kautta roikkunut McDaniel olikin yksi sarjan kantavia voimia ja tilalle tullut Esai Morales ei täysin pystynyt täyttämään McDanielin saappaita, vaikka parhaansa todella teki. Uusina hahmoina nähdään myös Connie McDowell (Charlotte Ross), joka tulee täyttämään Kim Delaynen saappaita. Katsojalle näyttelijöiden lähdöt ja tulemiset näyttivät siltä, että NYPD Blue pyrki starttaamaan uuteen alkuun ja sellaiseen se itseasiassa lopulta pääsi.

Kahdeksannella kaudella nähdään taas draamaa ja raakuuksia, joita kohdistuu osittain lapsiin ja nuoriin ja osittain sitten sarjan “perinteisempiin” aiheisiin. Niinpä kaudella nähdään naispoliisin ampuminen, Andyn tärinät Theon mahdollisen syövän kanssa, sekä Andyn tapailut Gibsonin sukulaisnaisen kanssa. Siihen lisätään murhia, miehen peniksen menetys, verovirkailijan kidpannaus (jaksossa muuten Nick Offerman!) ja ryhmän sisäistä draamaa (Dannyn ja Dianen välillä), niin jonkinlainen pieni askel parempaan on otettu. Vaikka käsikirjoitus oli varsinkin Schroderin hahmon osalta niin sekavaa, että sitä on vaikea selittää, niin silti uudet henkilövaihdokset alkoivat tuottamaan jokseenkin parempaa virtausta tavalla tai toisella. Koko kausi taas päättyy lähes täydelliseen sekasortoon, kun Danny vain katoaa ja sarjan etsivätkin kyselevät Andyn johdolla, että missä helvetissä Danny oikein on. No poissa tietenkin!

Vierailevat tähdet: Scott Cohen, Sheeri Rappaport, Michael B. Silver, Larry Joshua, Richard Brooks, Debra Monk, John F. O’Donohue, Denise Crosby, John Finn, Nick Offerman, Greg Grunberg

Eric Schoderin viimeinen kohtaus kaudelta 8: