The Usual Suspects on eittämättä yksi rikoselokuvien klassikoista. Se on Bryan Singerin todellinen napakymppi, jonka parissa viihtyy kerran jos toisenkin. Muutenkin elokuva on niin kaukana perinteisestä pikaruoka-elokuvasta, että katsoja voi hymyillen jälleen kerran huomata, että 1990-luvulla osattiin tehdä elokuvia, joissa näyttelijöille annetaan tilaa ja juonelle mahdollisuus. Rikoksia ja myyttistä otetta yhdistelevä elokuva on kuin hieno aikuisten ihmisten tarina, joka pitää sisällään mystisen ja lähes legendaarisesti nimetyn julman rikollisneron nimeltä Keyzer Soze.
Tästä myyttisestä ja suoranaisesta mahtisonnista tulee koko elokuvan punainen lanka. Sozesta tehdään niin myyttistä kuin oikeastikin olemassa olevaa hahmoa, ettei katsoja vielä loppumetreilläkään tajua, että kuka helvetti se Soze oikein on. Elokuva kietoutuukin katsojan ympärille kuin käärme ja rutistaa luut kasaan. Toisin sanoen katsojan on kertakaikkiaan pakko katsoa tämä elokuva loppuun, jotta pystyisi selvittämään luonnollisen uteliaisuutensa. Kieroutuneella tavalla voidaankin sanoa, että tämä on ero semihyvän ja erinomaisen elokuvan välillä.
Juoni on Usual Suspectsissa esimerkillisen hyvä: jossain päin New Yorkia on ryöstetty aserekka ja poliisilla riittää epäiltyjä. Tunnistusriviin kävelytetään viisi taparikollista, joilla kuitenkaan ei ole omien sanojensa mukaan mitään pelättävää: he eivät ole syyllisiä. Putkassa he kuulevat suunnitelman, jolla saadaan aina kipeästi kaivattua rahaa. Keikka toteutetaan ja asiat johtavat toiseen. Lopulta he huomaavat olevansa Sozen vallan alla ja hänen käskyläisiään ja se saavat tehtäväkseen tuhota kilpailijan valtavan huumelastin. Jotain menee kuitenkin vikaan ja vain rampa Roger “Verbal” Kint jää henkiin. Poliisin kokoillessa palasia yhteen eräs pakkomielteinen agentti haluaa kuulla Kintin version tapahtuneesta. Kuka se Keyser Soze sitten onkaan?
Näyttelijät ovat elokuvassa vallan erinomaisia. Erityismaininta täytyy taas kerran antaa Kevin Spaceylle, joka hoitaa ramman miehen roolinsa todella rautaisella ammattitaidolla. Täytyy vain ihailla hänen suoritustaan. Häpeäpaaluun ei voi myöskään pistää muita neljää rosvo-viisikosta eli kivikovaa Gabriel Byrnea, kerrankin upeasti onnistuvaa Stephen Baldwinia, rosoisen tasaista Kevin Pollakkia, loistavan ilmeikästä Benicio Del Toroa ja ennen kaikkea veteraania Pete Postlethwaitea, joka vakuuttaa Sozen lakimiehenä. Kaiken kaikkiaan Epäiltyjen näyttelijänsuoritukset ovat siis erittäin vahvoja ja jopa mieleenpainuvia.
Epäillyt on epäilemättä klassikko. Sen tarina on yksi vahvimpia ja jännittävimpiä Hollywoodin rikoselokuvien saralla ja sen roolisuoritukset karismaattisia sekä mieleenpainuvia. Tummien kuvakulmien, elokuvaan osuvasti sopivien äänien ja värikkäiden tapahtumien kautta antinsa ulospäin antava elokuva toimii kotisohvalla ällistyttävän hyvin kestäen lukuisat katselukerrat. Se tarjoaa edelleen vuosien jälkeen ilmestymisestä katsojalle elämyksiä, joihin harva nykypäivän elokuva pystyy. Se tarjoaa juonen, näyttelijät ja viihdyttävän ja koukuttavan elokuvan, joka pitää otteessaan takuuvarmasti loppuun saakka.
-
95%
Poiminta
Genret: jännitys,rikos
Kesto: 106 min
Ohjaaja: Bryan Singer
Pääosissa: Stephen Baldwin,Gabriel Byrne,Benicio Del Toro,Kevin Pollak,Kevin Spacey,Chazz Palminteri,Pete Postlethwaite
Valmistusmaa: Yhdysvallat,Saksa
Valmistusvuosi: 1995