Neljät häät ja yhdet hautajaiset

Neljät häät ja yhdet hautajaiset on tavallaan jo klassikkokomedia. Se on viihdyttänyt ihmisiä eri puolella maailmaa ja sen lisäksi se on nostanut muutamia näyttelijöitä tähtiin. Näistä näyttelijöistä mainittakoon vaikka Hugh Grant, jolta tuntuu tulevan tämän tyyppisiä elokuva oikein liukuhihnalta. Neljät häät ja yhdet hautajaiset on ohjannut Mike Newell. Herran aikaisempiin leffoihin ei kuulu mitään tunnettua teosta. Tosin Newell on valittu ohjaamaan vuonna 2005 ilmestyvää Harry Potter ja liekehtivä pikari -elokuvaa. Jota minä ainakin Harry Potter-fanina odotan.

Näyttelijät ovat huolella valittu, sillä lähes kaikki tärkeässä roolissa olevat ovat nykypäivänä hyvin tunnettuja. Hugh Grantin lisäksi mainittakoon vaikka Hurricanesta ja Muumioista tuttu John Hannah sekä Kristin Scott Thomas. Pienessä sivuosassa nähdään myös nolojen tilanteiden mies eli Rowan Atkinson.

Elokuva pyörii päähenkilö Charlesin (Grant) ja hänen kavereidensä ympärillä, jotka yksi kerrallaan löytävät sen tosi rakkauden. Eli suurin piirtein joka lauantaina jossain päin britanniaa juhlitaan häitä. Jokaisessa tilaisuudessa on tietenkin kova meno ja Charles rakastuu ensi silmäyksellä amerikkalaiseen Carrieen (MacDowell), ja luulee että nyt onnistuu. Eräänä päivänä Charlesin korviin kantautuu uutinen että Carrie on nainut erään skotlantilaisen upporikkaan punaniskan. Kun Charlie luulee, ettei hän koskaan löydä sitä oikeaa hän päättää mennä naimisiin vanhan tyttöystävänsä kanssa, mutta sanooko hän Tahdon.

Neljät häät ja yhdet hautajaiset ovat sitä samaa vanhaa tavaraa, kuten kaikki tämän genren elokuvat. Se oli katsottava, hupaisa ja sopivan hyvällä huumorilla varustettu mutta jotain näytti puuttuvan. Hyvät näyttelijät kruunaavat tilanteen, vaikka Rowan Atkinsonia olisin halunnut nähdä enemmän.