Kolmetoista vuotta on pitkä aika. Muistan erittäin elävästi, kun ensimmäinen Avatar tuli elokuvateattereihin niin sillä oli samanlainen efekti kuin Matrixilla tai Jurassic Parkilla. Se loi jotain uutta ja jännittävää, joka muutti hetkeksi tapaa, jolla katsoimme elokuvia. Taisin tuolloin mehustella elokuvalla, kuinka se piti vain kokea, ei nähdä. Kolmetoista vuotta... Lue lisää
Voisiko olla niin, että Steven Soderberghiltä olisi viimeinkin tullut ulos jotain, mitä kannattaa odottaa? Voiko Tartunta (Contagion) olla Soderberghin “comeback”? Tuon kysymyksen vastaus riippuu täysin siitä, että mitä katsoja odottaa. Jos katsoja odottaa jotain erinomaista elokuvaa (joista viimeisin on minun mielestäni vuonna 2002 valmistunut Solaris), niin tarjolla on nytkin... Lue lisää
Jane Campionin ohjaama elokuva Piano oli menestys, eikä syyttä. Holly Hunterin ja Harvey Keitelin hiljaa syntyvä rakkaustarina soi pianon säestyksellä monissa kodeissa, myös meidän kodissamme tuoden ruutuun Campionin huimat sävyt, tunteet ja teot. Niinpä kuusi vuotta myöhemmin odotukset olivat korkealla: Campionin kynästä oli syntynyt uusi elokuva, Holy Smoke, ja... Lue lisää
Toinen maailmansota tuntuu nykyään olevan enemmän kuin tarpeeksi tapetilla, ja elokuvantekijä toisensa jälkeen tarttuu tähän aiheeseen enemmän tai vähemmän suurella sydämellä. Aihe on ehkä myös siksi suosittu, että Oscar-pysti tuntuu erityisesti pitävän tästä ajanjaksosta. En lähde kuitenkaan tuomitsemaan elokuvan ajanjaksoa, sillä The Reader ei suoranaisesti toiseen maailmansotaan liity, vaan... Lue lisää
Englantilainen Sam Mendes on osoittanut jo kymmenen vuoden ajan olevansa merkittävä elokuvaohjaaja. Hän löi itsensä täysin läpi moninkertaisesti palkitun American Beautyn kautta ja on nyt siitä lähtien puskenut elokuvallisessa mielessä (ja miksei kaupallisestikin) merkittäviä elokuvia hiljakseltaan katsojien arvioitavaksi. Vuonna 2002 ilmestynyt Road to Perdition oli upeita näyttelijäsuorituksia sisältävä väkivaltainen... Lue lisää
Joulu ja rakkaus ovat olleet usein kantavia teemoja pirteille rakkauskomedioille, jotka esittäytyvät kuluttajille valkopunaisissa DVD-kuorissa. Muun muassa Perheen jalokiven ja Rakkautta vain-elokuvan joukkoon onkin eksynyt What Women Want-elokuvan ohjanneen Nancy Meyersin ohjaama ja käsikirjoittama hyvän mielen elokuva, The Holiday. Hyviksi tiedettyjen brittinäyttelijöiden ja Cameron Diazin, sekä Jack Blackin tukemana... Lue lisää
Sense and Sensibility is, if anything, a multilayered film, but not in the conventional meaning of the word. This is not about such mundane and obvious topics as feminism, forbidden love or strict classes in society, apart from the simple surface level. It is about virginity, self-referentialism and can... Lue lisää
Kevin Spacey on parhaimmillaan loistava näyttelijä, mutta valitettavasti mies on 2000-luvun puolella profiloitunut pahasti yhden roolin mieheksi, jossa saamme välillä nähdä versioita älykkäästä Kevinistä tai yksinkertaisesta Kevinistä, jota sitoo eräänlainen turhautuminen jokapäiväisen elämän rutiineihin. Seitsemän kieroutuneesta murhaajasta on toki ollut pitkä matka narsistisen poliisin (L.A. Confidential) ja jalkaa raahavan... Lue lisää
Peter Jackson on ohjannut muitakin elokuvia kuin viimeisimmät hobittileffat. Heavenly Creatures pohjautuu tositapahtumiin, ja kertoo kahdesta Uudessa-Seelannissa asuvasta nuoresta tytöstä. Molemmat käyvät samaa koulua, mutta kummallakaan ei ole erityisemmin ystäviä. Juliet on kuvankaunis ja Pauline lähinnä sammakko, joten se, että heistä tulee hetimmiten parhaat ystävättäret, ei ole kovin ennalta-arvattavaa.... Lue lisää
Charlie Kaufmanin aiemmin kirjoittamat elokuvat kuten Being John Malkovich ja Adaption ovat tunnettuja omanlaatuisesta ajatuksen kulustaan. Täten myös kunnollisen arvostelun kirjoittaminen elokuvasta muuttuu hankalaksi. Kaufman onkin luultavasti yksi elokuvakriitikon pahimmista painajaisista. Ei tosin negatiivisessa mielessä vaan juuri näiden omia teitään kulkevien ja persoonallisesti etenevien juontensa takia. Eternal Sunshine of... Lue lisää
