Pahanhautoja

Kauhu on erikoinen genre Suomalaisessa elokuvatuotannossa. Vuosien saatossa tähän genreen kuuluvat elokuvat voidaan laskea lähes yhden käden sormilla, tai jos niitä on tehtykin, niin ovat olleet todella pienen piirin nähtävissä erinäisillä alan messuilla. Itsekin kun kuulun alan seuraajiin, ja käyn säännöllisesti pohjoismaiden suurimmalla genre-elokuva festivaalilla Nightvisionissa, niin sielläkään Suomalaisia kauhuelokuvia ei ole näkynyt. Mieleen tulee lähinnä Sauna, Bodom ja Dark Floors sekä joitakin vanhempia elokuvia, mutta pointtina siis, että on hienoa, että uskalletaan lähteä tälle hieman erikoisemmalle genrelle tekemään kotimaista tuotantoa, ja voin ilman sinivalkolaseja todeta, että käsissämme on harvinaisen onnistunut tuotos.

Pahanhautoja kertoo tarinan ulkoapäin idylliseltä vaikuttavan perheen elämästä ja keskittyy perheen äidin pitämään blogiin ”ihana elämä” jossa stereotyyppisesti kuvataan kuinka ihanaa ja normaalia heidän arkensa on. Perheeseen kuuluu 12-vuotias Tinja, tämän äiti ja isä sekä hieman nuorempi poika Matias. Pinnan alla kuitenkin kytee jotain pimeää, mikä rikkoo idyllin. Tinja harrastaa kilpavoimistelua, ja hänen menestyksensä siinä ei oikein tyydytä perheen äitiä, joka selkeästi kanavoi oman menetetyn nuoruuden urheilu-uran katkoa tyttärensä uraan. Koko ajan parempaa suoritusta vaativa äiti suorastaan hirviömäisesti käskee Tinjaa treenaamaan kovempaa. Mutta Tinjan elämään tulee ulkoa uusi muuttuja. Metsästä kuolleen variksen luota löytyy muna, jota Tinja alkaa hautoa. Ja tämä muna ei ole mikä tahansa muna, vaan tähän munaan Tinja kanavoi kaiken pahan olonsa, jota elämä, tai lähinnä äiti hänelle aiheuttaa.

Äidin roolissa nähtävä Sophia Heikkilä on jotenkin sopivan ”hullun” oloinen tähän rooliin. Hän loisteliaasti osaa esittää normaalia perheenäitiä, mutta katsoja havaitsee, kuinka jokin on pinnan alla pielessä. Tästä maistiaisia saadaan esimerkiksi kiinni jääneen linnun tappamisella, yhtäkkiä kotiin ilmestyneen remonttireiska Teron liehityksellä sekä raivopuuskina, jotka kohdistuvat Tinjaan. Isää näyttelevä Jani Volanen on yleensä nähty pahiksien roolissa, mutta nyt hän esittää hellyyttävästi tossun alla olevaa aviomiestä, jonka ainoa funktio on suostua äidin vaateisiin ja hoitaa perheen poikaa. Mutta ylivoimaisesti parhaan roolin vetää Tinjaa esittävä Siiri Solalinna, joka osaa olla juuri niin haavoittuva 12-vuotias kuin katsoja kuvittelee. Mutta samalla hänestä löytyy vahvuus, joka puskee häntä eteenpäin.

Elokuva on rytmitetty hienosti. Se keskittyy Tinjan hautomaan munaan, ja siitä kuoriutuvaan otukseen, joka on todella hienosti tehty. Otuksen elinkaari on elokuvan punainen lanka, ja kuinka se kanavoi Tinjan olotiloja. Pahoja asioita alkaa tapahtumaan perheen ympärillä, mutta katsoja pian huomaa, että itse hirviö ei ole se pahin asia Tinjan elämässä, vaan äiti. Tunnelma tiivistyy aina loppua kohti ja noudattaa harmittavasti hieman ennalta-arvattua polkua mitä tämän genren elokuvat usein tekevät. Mutta Pahanhautoja on todella taiten tehty, ja rytmitetty elokuva, jonka kotimaisuus tekee tästä ajoittain ”uskottavamman”. Teron roolissa nähty Reino Nordin on ainoa, joka on hieman ulkopuolinen tässä tarinassa, mutta muuten tarina pysyy hyvin kasassa aina loppuun saakka. Myös halvoilta pelotteluilta ollaan säästytty ja jännitys luodaan enemmän psykologisesti, vaikka vähän gorea mukaan on toki saatu. Pahanhautoja on hieno kotimainen kauhuelokuva, joka sopii myös ihmisille, jotka eivät genre-elokuvia normaalisti katso.

Elokuva
  • Pahanhautoja
3.5

Summary

Genret: Kauhu
Kesto: 89
Ohjaaja: Hanna Bergholm
Pääosissa: Siiri Solalinna, Sophia Heikkilä, Jani Volanen, Reino Nordin
Valmistusmaa: Suomi
Valmistusvuosi: 2021

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

0 Comments
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments