The Matrix Resurrections

”What is the Matrix?” Tämä lause on jäänyt elämään ikuisesti elokuvahistorian kaanoniin. Vuonna 1999 ilmestynyt The Matrix oli jotain uutta, ihmeellistä ja mullistavaa elokuvien saralla. Sen visuaalisuus ja käsikirjoitus oli jotain sellaista mitä kukaan ei ollut vielä nähnyt. Bullettime ja virtuaalitodellisuus toivat jotain uutta toiminta- ja scifielokuvien joukkoon. Maailma ei ollut enään entisensä tämän trilogian jälkeen, ja vaikka jatko-osat eivät yltäneet aivan ensimmäisen osan loistokkuuteen, niin silti tämä trilogia teki jotain unohtumatonta. Tästä päästäänkin vuoteen 2021 ja voidaan ihan ääneen ihmetellä, että miksi ihmeessä näin 20 vuoden jälkeen tälle halutaan jatkoa? Ja varsinkin sen jälkeen kun (spoiler hälytys!) Neo kuoli Matrix Revolutionsissa.

No, kuten arvata saattaa, elämme uudelleenkäynnistysten ja remakejen maailmassa, joten eihän tämänkään trilogian lämmittely sinällään ihmetytä. Mutta silti herää kysymys, että pilataanko tässä koko sarja, vai tuoko elokuva oikeasti jotain uutta ja ennen kaikkea saadaanko joihinkin asioihin vastaus? Lyhyt vastaus olisi, että ei pilata, mutta ei tämä mihinkään sinällään vastaakaan. Mutta se olennaisin kysymys onkin, että kantaako tarina? Wachowskin sisaruksista Lana yhdessä David Mitchellin ja Aleksandar Hemonin kanssa ovat luoneet uskottavan, ja järkeenkäyvän tarinan millä Neo ja Trinity herätetään henkiin niin fyysisesti kuin hahmollisesti ja voi pojat millainen vuoristorata tästä tulikaan.

Kuten oikeassakin maailmassa, niin myös tässä tarinassa hypätään 20 vuotta alkuperäisen trilogian tarinaa eteenpäin, ja ihmiset edelleen elävät Matrixin virtuaalimaalimassa letkut päässään. Eli oliko Neon luoma ”rauha” vain sanahelinää koneälyltä? Tavallaan oli, mutta nyt ihmiset saavat vapautensa, jos he ovat sen valmiita ottamaan, mutta todellisuudessa ihmiset mielummin elävät virtuaalitodellisuudessa, jossa kaikki on tuttua ja turvallista, ja suurin osa kansasta ei edelleenkään tiedä muusta. Mutta toisin kuin aikaisemmin koneäly ei jahtaa ihmisiä oikeassa maailmassa ihan niin innokkaasti kuin aikanaan. Mutta entäs Neo? Kaiken pelastaja ja elävä legenda ihmisille? Noh, kuten arvata saattaa hän on taas Thomas Anderson, ja tällä kertaa suuren ohjelmistotalon kultalapsi, joka on luonut Matrix nimisen pelisarjan, jolle suunnitellaan jatko-osaa. Elokuva tavallaan nauraa jo itselleen ja se on ainoastaan hyvä asia.

Pitkin elokuvaa nähdään siis vanhojen elokuvien pätkiä, koska tämähän on jälleen uusi versio Matrix todellisuudesta, mutta ohjelmistossa on bugeja ja käänteitä, jotka erottavat sen alkuperäisestä. Kapinallisjoukot ovat uusia, mutta samoilla stereotyypeillä varustettu. Jessica Henwicksin esittämä ”Bugs” on uusi Trinity, ja Morpheuskin on takaisin joukoissa, mutta tällä kertaa vain uutena ”agentti” ohjelmistona, joka kääntyy ohjelmointiaan vastaan ja liittyy kapinallisten joukkoon. Harmittavasti Laurence Fisburnea ei nähdä tässä ikonisessa roolissa, mutta Yahya Abdul-Mateen on mies paikallaan nimestään huolimatta. Tarina etenee siis tavallaan vanhoja tuttuja polkuja, iskien aina silmää meille nostalgian nälkäisille katsojille, joita varten tämä elokuva on oikeastaan tehty. Thomas Anderson alkaa siis jälleen epäilemään, että tämä virtuaalitodellisuus ei ole oikea maailma ja Trinity alkaa epäillä samaa. Jälleen on aika siis nauttia punaisia pillereitä ja kadota jäniksen koloon. Andersonin vanha nemesis Smith on myös kuvioissa, mutta kuten Fisburne, niin Hugo Weaving ei ole uusimassa rooliaan, vaan Jonathan Groff täyttää nämä saappaat, ja täytyy rehellisesti sanoa että Groff on kyllä valovuoden päässä Weavingista.

Ohjauksesta sen verran että Wachowski ei ole menettänyt otettaan, ja kun tehosteteknologia on kehittynyt niin huimasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, niin tehosteet todellakin näyttävät hyviltä. Bullet time on jälleen luonamme, ja Keanu osaa jälleen Kung Futa. Myös Keanun, eli Neon ikääntyminen on tuotu hienosti elokuvassa esille, sillä potkiminen ei ole enää ehkä niin lennokasta, mutta supervoimat Matrixissa  ovat palaamassa takaisin, ja kuten Morpheus aikanaan totesi, kun ymmärtää voimansa, ei tarvitse enää väistellä luoteja. Vauhtiin päästyään juoni etenee kuin juna ja välillä käydään vilkaisemassa miltä uusi ihmisten kaupunki näyttää ja loppupeleissä taistellaan taas rakkaudesta. Neo ja Trinity kuuluvat yhteen ja esittävät sen suorastaan loisteliaasti. Kemia näiden kahden välillä ei ole kadonnut mihinkään. Elokuva on kuitenkin loppupeleissä kahden ja puolentunnin nostalgia trippi meille vanhoilla Matrix faneille, ja hyvä niin. Turha tästä mitään sen ihmeellisempää on tehdä, mutta täytyy sanoa, että ainakin itse allekirjoittanut nautti tästä tripistä, sillä eihän Keanun toimintaelokuvia voi koskaan olla liikaa.

The Matrix Resurrections
  • Elokuva
3.5

Summary

Genret: Toiminta, Sci-Fi
Kesto: 148
Ohjaaja: Lana Wachowski
Pääosissa: Keanu Reeves, Carrie-Anne Moss, Yahya Abdul-Mateen II, Jessica Henwick, Jonathan Groff, Neil Patrick Harris, Priyanka Chopra Jonas, Jada Pinkett Smith
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 2021

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

1 Comment
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
Tero Niemenpää
Admin
2 years ago

Tämä oli oudon rento elokuva, muttei kuitenkaan sellainen, että tätä jaksaisi uudestaan tuijottaa. Tasainen nostalgia-trippi, joka lopulta ei antanut katsojalleen oikeastaan yhtään mitään. 2.5/5p