Ask the Dust

Enemmänkin käsikirjoittajana (käsikirjoittanut mm. Chinatownin) toimineen Robert Townen rakkausdraama, Ask the Dust, kalastelee katsojaansa DVD:n kansimainoksen perusteella melko erikoisella tavalla. Makuunissakin vuokralla olevan elokuvan takakansi nimittäin osaa kertoa, että Colin Farrell ja Salma Hayek tekevät tässä elokuvassa “parhaan alastonkohtauksen vuodelta 2006”. Kuka tämänkaltaisen meriitin on sitten määrittänyt, sitä en tiedä, mutta sen tiedän, että Townen elokuva sisältää muutakin kuin Farrellin ja Hayekin nakukirmailun hiekkarannalla. Tämän lisäksi Ask the Dust on puoliksi sähköinen rakkausdraama, jossa nuoren miehen ahdistus muuttuu ihastukseksi ja puolittaiseksi pakkomielteeksi.

Ask the Dust kertoo tarinan nuoresta kirjailijanalusta, Arturo Bandinista (Farrell), joka muuttaa 1930-luvun Los Angelesiin tekemään uutta tulevaa bestseller-kirjaansa. Arturon ongelmaksi muodostuu kuitenkin saamattomuus ja pään tyhjyys, joka on saattaa miehen miltei köyhäintaloon pahoin epäonnistuneena. Lähestulkoon viimeisen kolikon voimalla Arturo saa kuitenkin kirjoittamisestaan kiinni, kun hän tapaa kahvilassa työskentelevän “muusansa”, Camillan (Hayek). Tämän jälkeen elokuva alkaakin muistuttamaan tuikitavallista rakkausdraamaa, johon on tosin piristävänä poikkeuksena ympätty hieman mustasukkaisuutta, kolmatta pyörää ja kolhujakin. Draamaakin on toki mukana, mutta sen anti jää varsin vähäiselle huomiolle, vaikkei elokuvan loppu ihan konventionaalisimmasta päästä olekaan.

Elokuvan näyttelijät ovat suhteellisen hyvässä vedossa. Colin Farrell onnistuu suhteellisen melankolisessa pääroolissa tyydyttävästi ja Salma Hayek vetäisee roolinsa läpi varsin kunniakkaasti. Tosin kumpaakin näyttelijää vaivaa hiukan elokuvan vaisu tunnelma, joka suoraan sanoen tekee elokuvasta välillä kuivan ja paikallaanpolkevan kokonaisuuden. Onneksi vanha konkari Donald Sutherland piristää elokuvaa pienellä juopon roolillaan ja hieman päästään sekaisin oleva, ja samalla helposti elokuvan traagisinta tapausta näyttelevä, Idina Menzel, tekee loistotyötä.

Ask the Dust kuuluu rakkausdraamojen osastossa selkeästi “katso ja unohda”-hyllyyn. Sen varsin melankolista tunnelmaa piristävät muutamat mustan huumorin pilkkeet, mutta kokonaiskuvan jäädessä miltei pakkasen puolelle, on vain todettava elokuvan olevan tavallista tavaraa. Ainoa hieno asia elokuvassa on sen miljöö, jossa on monenlaisia tunnelmallisia paikkoja. Oikealla valaistuksella ja tietynlaisella luovuttaneella asenteella on saavutettu jotain, mikä hönkii 1930-luvun tunnelmaa. Vain Robert Townen ohjaus ja käsikirjoitus jättävät elokuvalle hieman toivomisen varaa, sillä traagiset tunteet eivät lopulta välity kotisohvalle asti millään tavalla. Tämä on tavallaan sääli, sillä elokuvasta olisi voinut olla hieman paremmaksikin asti.