Aftershock -Maanjäristys New Yorkissa

Välillä katsojasta tuntuu siltä, että katastrofielokuvat olisivat vain amerikkalaisten ruokkima yksinoikeus. Mikael Salomonin ohjaama tv-elokuva, Aftershock -Maanjäristys New Yorkissa (Aftershock: Earthquake in New York), ei näistä stereotypioista hirveästi poikkea, sillä tällä kertaa katastrofi iskee suoraan Amerikan sydämeen, New Yorkiin. Salomonin “halpaelokuva” maalaakin lohduttoman kuvan luhistuvasta suurkaupungista ja erityisesti sen erilaisista asukkaista, jotka syttyvät puhaltamaan samaan hiileen katastrofin iskiessä. Tuloksena on patrioottishenkistä omien rajojen ylittämistä ja ihmiskohtaloita, joissa yhteishenkeä haetaan betonielementtien alta. Ja jos elokuvasta täytyy jotain yllätyksiä hakea, niin tällä kertaa tähtilippua ei turhaan näytellä tai alleviivata, vaan näkökulma annetaan lähinnä itsensä löytämiselle, toivolle ja miksei rakkaudellekin.

Aftershock on siinä mielessä eriskummallinen elokuva, että se on tähditetty naamatutuilla näyttelijöillä, jotka tekevät kohtalaiset roolisuoritukset sementtipölyn keskellä. Onpa mukana myös Alias-sarjasta tuttu Jennifer Garner, jonka rooli ballerinatyttösenä on tosin kohtalaisen epäuskottava. Muissa rooleissa puolestaan nähdään jämäkkää palopäällikköä näyttelevä Tom Skerritt, monista tv-sarjoista tuttu, pormestaria näyttelevä Charles S. Dutton, sekä varmaankin kymmenissä tv-sarjojen sivurooleissa vilahdellut JR Bourne. Keskinkertaista näyttelijäkaartia pönkittävät lisäksi lähinnä rinnoistaan tuttu Erika Eleniak, Ally McBealista tuttu Lisa Nicole Carson, sekä traumaattista koti-äitiä näyttelevä Sharon Lawrence.

Itse elokuva puolestaan kertoo New Yorkia repivästä katastrofista, maanjäristyksestä, joka kohdalle osuessaan repii tietenkin maailman “mahtavimman” kaupungin päreiksi. Ennusmerkkejä tulevasta näytetään tietenkin enemmän kuin tarpeeksi, mutta kukaan ei tietenkään ota ennakkovaroituksia todesta. Maanjäristyksen viimein osuessa kohdalle, on erilaisten ihmiskohtaloiden vuoro: katsoja seuraa traumaattista äitiä, joka syyttää itseään poikansa saamasta kohlusta autokolarissa, sekä mm. pormestaria, jonka perhe on kateissa. Samaan syssyyn isketään vielä änkyrämäinen palopäällikkö, joka palaa ruotuun hädän ollessa suurimmillaan ja fiilistellään eri sukupuolten välisiä eroja kirkossa. Kun mukaan vielä lasketaan syyttömäksi todetun murhaajan ja tämän lakimiehen harhailu pimeässä metrossa, niin kasassa on draamaa jo miltei pieneksi tv-sarjaksi asti. Oman pikantin lisänsä elokuvaan tuo myös Eleniak, joka toistelee uutisankkurin roolissaan helikopterista mollivoittoisia lauseita.

Aftershock on hyvin tyypillinen katastrofielokuva. Yksinkertaistettuna se kertoo tarinan yhteisöstä ja niihin kuuluvista yksilöistä, jotka suuren katastrofin kohdatessaan yhdistyvät tukemaan toisiaan. Tuloksena on arkista sankaruutta, yhteishenkeä, sekä sankaruutta, jota on totuttu näkemään monissa elokuvissa aikaisemminkin. Sinänsä Aftershock ei tarjoa mitään uutta ja ihmeellistä, mutta puskista tulevana elokuvana se on ehdottomasti odotuksia parempi. Ja hyvä niin, sillä selvästi amerikkalaiseksi elokuvaksi melko pienellä budjetilla tehty elokuva on perushyvää viihdettä, joka ei juurikaan nikotteluja vaativassakaan katsojassa aiheuta.