James Mangold oli vielä vuonna 1997 melkoisen kokematon ohjaaja ja käsikirjoittaja. Vuonna 1997 kuitenkin valmistui draamallisia elementtejä sisältävä rikoselokuva, Copland, joka todisti Mangoldin kyvyt isommalle maailmalle. Kun mukaan saatiin toimiva ja hyvin kirjoitettu tarina (kiitos Mangoldin) ja sarja eturivin näyttelijöitä, niin Copland oli eräänlainen jättipotti, vaikkei missään vaiheessa viiden... Lue lisää
Jane Campionin ohjaama elokuva Piano oli menestys, eikä syyttä. Holly Hunterin ja Harvey Keitelin hiljaa syntyvä rakkaustarina soi pianon säestyksellä monissa kodeissa, myös meidän kodissamme tuoden ruutuun Campionin huimat sävyt, tunteet ja teot. Niinpä kuusi vuotta myöhemmin odotukset olivat korkealla: Campionin kynästä oli syntynyt uusi elokuva, Holy Smoke, ja... Lue lisää
Uusiseelantilaisen Jane Campionin, tuon rakkausdraaman kruunamattoman mestarin, ehkä merkittävin teos, Piano, on edelleen äärimmäisen vahva elokuva. Se on samalla myös ehkä Campionin paras elokuva, vaikka naiselta on tullut muitakin onnistuneita draamoja kuten vuonna 1990 valmistunut An Angel at My Table. Michael Nymanin uskomattoman soundtrackin turvin Jane Campion piiskaa Holly... Lue lisää
Internet tarjoaa monia mahdollisuuksia. Elokuva-arvosteluiden suhteen yksi tärkeimmistä lienee se, että koska yksittäisestä elokuvasta löytyy loputon määrä arvosteluja, jokaisen kirjoittajan ei tarvitse mainita itsestäänselvyyksiä. Tälläkin saitilla on jo käsitelty dialogi ja episodimaisuus sekä QT:n onnistuminen castingin ja musiikkivalintojen suhteen. Tämä avaakin mahdollisuuden käsitellä elokuvaa hieman eri valossa, keskittyen eri... Lue lisää
Tim Blake Nelsonin historiallisiin tositapahtumiin perustuva elokuva, Harmaa alue (The Grey Zone), on melankolista ja alakuloista katseltavaa. Miklos Nyiszlin kirjaan perustuva, Nelsonin käsikirjoittama, elokuva kertoo toisen maailmansodan kuuluisimman keskitysleirin, Auschwitzin Sonderkomando:ista, juutalaisista, jotka työskentelivät henkensä pitimiksi krematorioissa omaa kansaansa vastaan. Näinkin vaikeasta aiheesta tehty tarina on useimmiten vaikea kerrottava.... Lue lisää
No niin. Nyt olen viimeinkin nähnyt Uhrilampaiden "kolmannen" osan. Pakko myöntää, etten juurikaan pettynyt, vaikkei mikään näistä jatko-osista ole yltynyt vielä Uhrilampaiden tasolle. Tälläkin kertaa leikitellään mitä raaimmilla rikoksilla ja herkutellaan Lecterin kannibalismilla, mutta se pysyy onneksi sivussa. Luojan kiitos; sillä Hannibalin aivojen syönti-kohtaus ei ole mitään suosikkejani. Mutta... Lue lisää
