Ruusun nimi

Ranskalainen Jean-Jacques Annaud: Ranskassa palkittu elokuvaohjaaja (itse asiassa neljän César-palkinnon saaja) tunnetaan elokuvistaan kuten Karhu, Enemy at the Gates, Seven Years in Tibet ja tietenkin Ruusun nimi (Der Name der Rose), joka on 1986 valmistunut, vuoteen 1300 ja risat sijoittuva rikosthrilleri. Vaikka elokuvan aihepiiri ei kuulostakaan suurelta film noirmaiselta rikosthrilleriltä sumuisine kujineen ja tupakkaa polttelevine etsivineen, on Annaudin elokuvassa ja Umberto Econ novellissa (Käsikirjoitus muuten elokuvaan tuli Andrew Birkinin taholta; mies joka kirjoitti mm. Bessonin elokuvan Jeanne d’Arc. Econ kirjaa taasen myytiin yli 16 miljoonaa kappaletta.) sellaista voimaa, joka viehättää katsojaa. Pienehköön munkkiluostariin sijoittuvat murhat ja tapahtumat lyödään nopeasti paholaisen syyksi ja inkvisitiota huudetaan apuun, mutta Sean Conneryn näyttelemä munkki William of Baskerville ei aio hevillä luovuttaa. Siinä ovat herkulliset asetelmat hieman yli kaksi tuntia kestävälle elokuvalle, joka ei päästä missään vaiheessa katsojaansa otteestaan.

Ruusun nimi on toki sekä Annaudin vahvaa kädenjälkeä, että Conneryn loistavaa näyttelemistä, mutta se on samalla myös Christian Slaterin ehkä ensimmäinen vakava rooli elokuvassa, joka nousi menestykseen. Myös muita elokuvan näyttelijöitä ei ole syytä sivuuttaa, sillä Ruusun nimi tarjoaa useita upeita sivurooleja, joista kannattaa erikseen mainita. Esimerkiksi brutaalin näköistä munkkia näyttelevä Ron Perlman on mies paikallaan ja hänen ystäväänsä näyttelevä Helmut Qualtinger tekee vielä uskomattomamman urotyön, sillä Qualtinger näyttelee henkisesti erittäin vahvan roolin ylpeästi loppuun saakka siitäkin huolimatta, että mies on kuolemansairas. Itse asiassa Qualtinger oli elokuvan tekohetkellä niin sairas, että hän kuoli muutamaa tuntia viimeisen kohtauksensa tekemisen jälkeen.

Muita mainitsemisen arvoisia herroja elokuvasta toki löytyy: luostarin johtajaa näyttelevä Michael Lonsdale onnistuu roolissaan erinomaisesti, eikä elokuvan ilkeimmän vanhuksen titteliä havitteleva Feodor Chaliapin Jr. jää hirveästi toiseksi. Kun Christian Slaterkin on omassa noviisin roolissaan loistava tuki Sean Connerylle, nousee katsojan kiinnostus miltei väkisin. Polttavaa tarinaa ohjaava Annaud onkin saanut nauttia todellisesta ammattikaartista Ruusun nimeä tehdessään, eikä elokuvan toteutuksesta löydy oikeastaan mitään sanottavaa.

Ja mikäpä siinä edes, sillä Ruusun nimi ei ole amerikkalainen elokuva, vaan puhtaasti eurooppalainen tuote, joka onnistuu vangitsemaan 1300-luvun likaisuuden ja pirun pelon ja Jumalan palvonnan hyvin kahteen tuntiinsa. Koska Econ kirja oli ollut niin suuri menestys, oli elokuvan budjettikin sen mukainen, sillä Ruusun nimen arvioiduksi budjetiksi tuli peräti 17 miljoonaa dollaria, jota voidaan pitää omaan aikaansa verrattuna varsin suurena summana. Mutta kyllä tuolla rahalla paljon sitten tehtiin, sillä elokuva sisältää kertakaikkisen upean miljöön, upeita lavastuksia ja tiivistunnelmaisia huoneita, joissa Connery ja Slater etsivät oikeaa murhaajaa.

Kaiken kaikkiaan Annaudin elokuva on lähes napakymppi, sillä se kestää paremmin aikaa kuin moni muu samalta ajalta peräisin oleva elokuva. Tästä on kiittäminen tietenkin Annaudia, mutta myös Econ kirjaa, joka luo elokuvaan täysin omanlaisensa ajan ja paikan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Connery heilauttaa itsensä elokuvasta läpi hieman Sherlock Holmesia mukaillen nykyaikaisin termein ajassa ja paikassa, jotka ovat kaukaista menneisyyttä. Samalla kun näyttelijät näyttävät parasta osaamistaan ruudulla, tiivistetään Econ romaani sopiviin raameihin, jotka toimivat elokuvassa erinomaisesti. Siitä lopputuloksena on yksi 80-luvun parhaimmista elokuvista, josta jokainen lienee suurin piirtein samaa mieltä.