Sovitus

"Ylpeys ja ennakkoluulo"-elokuvan ohjanneen Joe Wrightin ylistetty ja palkittu elokuva, Sovitus (Atonement), on katsojalleen pienoinen pettymys. Lapsen valtavaan väärinkäsitykseen pohjautuvalla elokuvalla olisi tosin ainesta paljon enempäänkin, mutta mahtipontisissa puitteissa kyräilevät näyttelijät heräävät ohjaajan ohella suuriin tunteisiin liian myöhään ja liian kepeällä mielellä. Suuret tunteet vaativat suuria tekoja, mutta Sovitus ei kykene välittämään vaativalle ja paljon odottavalle katsojalle niitä suuria tunteita, joita elokuvan kannen perusteella voisi olla odotettavissa. Kaikki muuttuukin rakkauden, toivon ja vihan myllerrykseksi, jonka haaveissa ovat osittain hukassa niin näyttelijät kuin katsojakin.

Sovitus sijoittuu toista maailmansotaa edeltävään aikaan, jossa yläluokkaisen perheen taloudellisesti tukema, ja perheen tyttäreen rakastunut, Robbie joutuu useiden väärinkäsitysten myötä syytetyksi rikokseen, jota hän ei ole tehnyt. Nuorten lempiväisten (James McAvoy ja Keira Knightley) räiskyvästi alkanut suhde muuttaakin täysin luonnettaan 13-vuotiaan tytön sepitysten perusteella, jonka jälkeen Wrightin elokuvaa värittävät vain kaiho, toivo ja syyllisyys. Tuloksena on katsojaa hivenen ahdistava kokonaisuus, jossa McAvoyta pyöritetään Dunkerquen pyörteissä ja syyttävää sormea osoitellutta Brionya (jota Saoirse Ronan ja Romola Garai ansiokkaasti näyttelevät) kuvataan sairaalassa itsesyytöksen ja sovituksen vallassa.

Vaikka elokuvan toteutus hieman takkuaa, niin näyttelijät ovat melko rautaisessa kunnossa. Elokuvan keskushahmoa, Robbieta, näyttelevä James McAvoy on välillä mahtavassa vedossa tuoden elokuvaan niin traagisuutta kuin elämäniloakin. Robbien rakastettua, Ceciliaa, näyttelevä Keira Knightley antautuu kiihkeälle suhteelle muutaman syvän huokauksen jälkeen suhteelle niin kiihkolla, ettei elokuvan muille näyttelijöille jää juuri tilaa. Vain Cecilian pikkusiskoa ja koko homman alullepanijaa näyttelevä Saoirse Ronan työntyy esiin muuten niin perusvarmasta näyttelijäkaartista, jonka suoritus on kuin Hercule Poirotin tusinajaksosta -eikä tämä välttämättä ole huono asia-.

Sovitus ei missään nimessä ole odotuksiensa arvoinen elokuva, sillä DVD:n kansi ja traileri lupaavat niin paljon enemmän kuin saatavilla itseasiassa on. Suurimpana syynä tähän voidaan pitää kehnoa toteutusta ja varsinaisen tunteen puuttumista, sillä Ian McEwanin romaanista tehty elokuvatarina on upea. Tarinan traagisuudessa, vihassa ja rakkaudessa olisi niin paljon annettavaa, mutta Wrightin elokuva kääntää katseensa onttoihin tuijotuksiin, itsesyytökseen ja turhaan odotukseen, jossa dramaattista tilannetta rakennetaan miltei väkisin. Pienellä vaivalla ja pelisilmällä Sovituksesta voisikin olla paljon paremmaksi elokuvaksi, mutta tunteen osalta vain raapaisuksi ja tulitikun palamiseksi jäävä draama osoittautuu loppupeleissä vain puoliksi koskettavaksi nyyhkyksi.