Taalat taskuun, Dick & Jane

Jim Carrey on poikennut perinteisistä komediarooleistaan muutamaan otteeseen tekemään vakavampia rooleja, jotka ovat onnistuneet pääasiallisesti hyvin. Eternal Sunshine of the Spotless Mind oli erinomainen elokuva monestakin näkövinkkelistä tarkasteltuna. Fun with Dick and Jane on Jimin paluu kevyeeseen rävellykseen ja häslinkiin, jota mieheltä ollaan totuttu näkemään vuosia.

Elokuva kertoo tarinan pariskunnasta, jonka edustajat ovat tottuneet hituseen ylellisyyteen elämässään johtuen Dickin (Jim Carrey) asemasta arvostetussa firmassa ja palkka on tietysti sen mukainen. Yllättäen Dick saa ylennyksen korkealle pallille ja elämä näyttää todella hyvältä. Dickin vaimo Jane (nykyään jokaiseen elokuvaan ahdettu Téa Leoni) voi siis huoletta lopettaa typerän työnsä ja alkaa kotiäidiksi.

Sitten homma alkaa pissiä. Dick joutuu menemään pystymetsästä tv-haastatteluun johon ei ole varautunut mitenkään ja siitä johtuen yhtiön osakkeet romahtavat. Yhtiö menee konkurssiin ja sitten ollaan kadulla. Dick ja Jane haluavat pitää ylellisen elämäntyylinsä, mutta heillä ei ole siihen enään varaa. Heidän on siis pakko alkaa rikollisiksi, kun ”normaalit” työt ovat heille luonnollisesti sietämättömiä.

Sitten sitä mennään kokkiveitsi kädessä varastamaan nurmikkoa omalle etupihalle, vesipistoolin kanssa huoltoasemalle viemään päivän kassa ja muuta vastaavaa.

Elokuvassa on hyvät ja huonot puolensa. Hyvää elokuvassa on Jim Carreyn sohellus tiettyyn koomiseen pisteeseen asti. Valitettavasti huumori menee monissa kohdissa yli ja hauskuus hukkuu väkisin roimitun huumorin alle. Parasta antia elokuvassa on Carreyn pienet eleet, ilmeet, äänet ja liikesarjat, joita käsikirjoittaja on tuskin sisällyttänyt lapselliseen käsikirjoitukseensa mukaan. Toki miehen muukin huumori on osittain purevaa ja elokuva tarjosi ne muutamat naurut, joita siltä odottikin. Mutta se ei yksinään riitä tekemään elokuvasta hyvää.

Hollywoodin vakiokalustoon kuuluva Téa Leoni taas ei ole miltään osin hauska vaan päinvastoin. Hänen roolisuoritus imee kaiken huumorin ja letkeän menon elokuvasta happaman ja pilvisen pärstävärkkinsä ja niin sanotun näyttelemisensä ansiosta. Mutta onneksi Leoni ei ole yksin elokuvan heikko lenkki.

Suurin ongelma tässä elokuvassa on kaikkien suureksi yllätykseksi juoni. Fun with Dick and Jane on uusintaversio vuoden 1977 elokuvasta, jonka pääosissa nähtiin George Segal sekä Jane Fonda. Uusintaversio on epätodellinen ja ennalta-arvattava, typerä sekä todella lapsellinen. Käsikirjoittajien filmografioista ei löydy mitään mainitsemisen arvoista ja en kyllä ihmettele ollenkaan. Viihdettä ilman mitään oikeaa sanomaa tai funktiota.

Fun with Dick and Jane on aikalailla kertakäyttökamaa. Jos joskus katson elokuvan uudestaan niin kelailen siitä Carreyn parhaat hölmöilyt katsottaviksi, ja sen kaljatuopin ääressä päästämänsä yllättävän ja oudon kiekaisun voin mielelläni kuulla uudestaan. Se nauratti. Tykkäsin. Mutta elokuvasta en. Turha mikä turha. Maltan tuskin odottaa kun Dean Parisot menee ja pilaa Alec Guinnessin tähdittämän mainion klassikkoelokuvan The Lavender Hill Mob (1951), joka on odotettavissa lähivuosina.