Rocky IV

Rocky elokuvasarjan neljäs osa. Todellinen hyvän ja pahan välinen mittelö. USA vastaan Neuvostoliitto. Pieni vastaan suuri. Heikko vastaan vahva.

Sylvester “Italian Orhi” Stallone toimii jälleen kerran ohjaajana ja kirjoittajana. Näihin aikoihin kylmä sota on ollut vahvana kaikkien mielessä ja mikäpä onkaan parempi tapa tuoda se esille kuin pistää USA sekä Neuvostoliitto vastakkain nyrkkeilykehään.

Neuvostoliitosta nousee esiin todellinen nyrkkeilyn siperian pikajuna, voittamaton Ivan Drago (oikeassa elämässä todellinen monilahjakkuus Dolph Lundgren). Apollo Creed ei kestä katsella moisen lihavuoren nousua vaan päättää nousta kehään nuoren tulokkaan kanssa näytösotteluun. Näytösottelu menee suoraansanoen ihan päin helvettiä, koska entinen suuruus Apollo Creed kuolee jo toisessa erässä neukkuvalloittajan hurjassa käsittelyssä. Kun itkut on itketty, entinen suuruus haudattu on Rockyn itsensäpohdiskelun aika, jonka tuloksena hän päättää nousta rinkiin ystävänsä muistoksi ja ennenkaikkea oman itsensä takia. Alkaa psyykkisiä ja henkisiä rajoja raastava treenaus ottelua varten hyisessä siperiassa missä ottelukin aikanaan käydään.

Elokuva on jälleen loistavasti tehty kun otteluita seuraa mielenkiinnolla ja elokuva on muutenkin varsin koukuttavaa katseltavaa. Rocky on kuitenkin Rocky. Juonen älyvapaus pääsee taas valloilleen ja voittaja on sitä itseään täynnä.

Treenauspätkät näyttävät todella hurjilta ja niiden ikimuistoisen musiikin jyllätessä taustalla tekee itsekin mieli painella salille kurittamaan rautaa. Elokuvan kuvauksissa Stallonen tohtori sanoi, että hän on vahingoittanut sydämmensä ja elokuvan teko pysäytettiin kahdeksi kuukaudeksi ettei ohjaaja, kirjoittaja ja pääosanäyttelijä Stallone saisi sydänkohtausta.

Äärinationalististen elokuvien kaikkein kirkkain merkkiteos aina ja ikuisesti. Hyvät on USA:sta ja pahat sieltä missä on aina lunta ja kylmä sekä päässä että maassa.