American pie

Läksin elokuvateatterin “halppis-näytökseen” tyttöni kanssa ja tämän yllätykseksi. Päätin, että kävisimme katsomassa American pie-elokuvan ja näin teimmekin. Olin pahan aivopesun uhri: kaikki tämän elokuvan aikaisemmin sanoivat, että elokuva on esim. “kipeen hyvä” tai “sairaan hauska”. No, ei se mikään superhauska elokuva minun mielestäni ollut.

Elokuva on mielestäni näytelty keskinkertaisesti näytelty, mutta näyttelijät ovat -tottakai- hyvännäköisiä ja etenkin Nadja, tsekkiläinen (?) vaihto-oppilas, oli käsittämättömän upea…*silmäni taisivat sulaa*, mutta uskottavuutta tämä uskomattoman hyvän näköisten ihmisten elokuva vei. He kun olivat lukion kolmannella…ja he eivät kyllä siltä näyttäneet, mutta kenties Amerikassa kaikki on tämän näköistä…*pah*.

Juoni rullaa hyvin. Neljä kaverusta ovat pulassa! He kun ovat vielä neitsyitä ja poikuus täytyisi saada pois ja mitä pikimmiten. Niinpä he vannovat valan, että he pääsevät pukille ennen kuin koulu loppuu. Siitä se kisailu ja hupi alkaakin: mm. “epäonnistuneen” internet-liven ja turhien läpänheittojen tai väärien huhujen levittämisen jälkeenkään he eivät ole aikeissaan onnistuneet. Päätöstanssiaiset lähenevät ja kaikki jää viime tippaan…Juoni on todellakin ihan hyvä.

Leffa mainostaa itseään komediana ja sitä se onkin, mutta oikeastaan jatkuva seksistä puhuminen alkaa turruttaa katsojan aivot ja hauskuus katoaa leffasta. Tosin leffassa on ainakin noin puolen tusinan verran hyviä vitsejä ja ne naurattavat, mutta lopulta kokonaisuus jää jonnekin naurun ja vakavan ilmeen välimaastoon. Mutta kyllä tämä leffa käy ihan esim. treffeistä!