James Gunn tuo mieleeni yhden oman nuoruuteni suosikeista: Luc Bessonin, jonka monet elokuvat toivat raikkaan tuulahduksen siihen, mitä elokuvat ovat omassa genressään parhaimmillaan. Muun muassa Fifth Elementin, ja Gerard Piresin ohjaaman Taxin (oma suosikki jostain syystä) jälkeen saimme nähdä kaikenlaisia toimintakomedioita, joista osa oli hyviä ja osa huonoja. Tietynlainen omintakeinen rentous kuitenkin puuttui miltei kaikista ja niinpä Gunnin kaksi Guardians of Galaxya toivat uuden vaihteen silmään uudelle sukupolvelle. Nyt, The Suicide Squadin jälkeen, Gunn esittelee meille visioitaan John Cenan kanssa HBO Maxilta löytyvästä Peacemaker-sarjassa, joka on kevyt ja roisi toimintakomedia, joka ei todellakaan ota itseään vakavasti. Samalla se toki osoittaa myös sen, että Gunn ei kykene uudistumaan, mutta viihteenä Peacemakerin ensimmäinen tuotantokausi menee mainiosti.
Peacemaker alkaa käytännössä siitä, mihin The Suicide Squad päättyi: Peacemaker herää sairaalaista otettuaan yhteen Bloodsportin kanssa (The Suicide Squad) ja joutuu jälleen kerran tilanteeseen, jossa maailma täytyy epävirallisesti pelastaa; tällä kertaa perhosilta, jotka tulevat tietenkin ulkoavaruudesta. Niinpä seikkailuun lähtee varsinainen ryhmä rämä, jossa Peacemakeria (John Cena) johtaa varsinainen hylkiöiden lauma Clemson Murnin (Chukwudi Iwuji) johdolla. Kun mukaan lyödään hienosti onnistuva Danielle Brooks, suhteellisen hauskasti keikaileva Freddie Stroma, kaikille vittuileva Steve Agee ja kovaa kaunotarta esittävä Jennifer Holland, niin kasassa on ihan aidosti toimiva poppoo näyttelijöitä. Nähdäänpä yhdessä roolissa monissa liemissä keitetty Robert Patrick, joka tuo sarjan tuotantokaudelle oman särmikkään charminsa.
Show-painitaustan omaava John Cena on nimikkoroolissaan kuin kotonaan, sillä Peacemakerin elämä sarjassa muistuttaa omalla tavallaan show-painia. Koko Peacemakerin rooli onkin Cenalle erittäin onnistunut: se on täynnä fysiikkaa ja fyysistä näyttelemistä, missä välissä heitetään one-linereita tai istutaan asuntovaunun portailla. Hyvänä Cenan sidekickinä juoksentelee Freddie Stroma, jonka hahmon irrationaalisuus ja irrallisuus tarttuu. Gunnin käsissä Stromasta ei irtoa missään vaiheessa mitään vakavaa, vaan jokaiseen tilanteeseen mennään pilke silmäkulmassa. Sinänsä tässä ei ole mitään väärää, mutta samalla se kuvaa Gunnin luomaa maailmaa, jossa kaikki on karkeaa leikkiä: olipa ruudulla valkoista ylivaltaa huutavia miehiä, avaruusolentoja tai vaikkapa Jennifer Hollandin hahmo agentti Harcourt huokailemassa turhautuneena.
Omalla tavalla Peacemakerin katseleminen muistuttaa pidennettyä Superbad-elokuvaa, jossa vain ammutaan, hakataan ja tapetaan enemmän kuin missään muualla. Asioille pääosin kohautellaan olkapäitä, eikä oikeastaan mikään ole pyhää kielenkäytön tason ollessa lähinnä kaverusten keskinäistä jutustelua. Gunn mitä todennäköisimmin yrittää rikkoa mahdollisimman paljon erilaisia rajoja ja on varmasti totta, että sarjasta on leikattu pois paljon sellaista, mitä tuotantoyhtiö (tai DC) ei ole enää voinut hyväksyä. Siksipä Peacemaker tuntuu omalla tavallaan niin raikkaalta ja radikaalilta, mutta samalla jo niin tutulta ja venytetyltä elokuvalta. Punaista lankaa kyllä etsitään ja sellainenkin löydetään, mutta tyydyttääkö se katsojaa? Minä uskallan väittää, että ”ei”, sillä vaikka sarja on viihdyttävä ja välillä jopa hauska, tuntuu se kuitenkin näytellyltä roastilta omalla tapaa; kaikki spontaanius on kuitenkin tarkkaan laskelmoitua siitä näkökulmasta, että se vetoaa tietynlaisiin katsojiin ja ehkä minua nuorempaan sukupolveen.
Poiminta
Ohjaus: James Gunn, Jody Hill, Rosemary Rodriguez, Brad Anderson
Näyttelijät: John Cena, Danielle Brooks, Freddie Stroma, Chukwudi Iwuji, Jennifer Holland, Steve Agee, Robert Patrick, Annie Chang, Lochlyn Munro
Genre: toiminta, seikkailu
Kesto: 8 episodia
Vuosi: 2022