Hannibal -Season 1

Kun näin ensimmäisen kerran, että Uhrilampaista alkanut elokuvahistoria saa rinnalleen tv-sarjan olin hyvin skeptinen: miten Hugh Dancy pystyy tekemään saman roolin (tai paremman) kuin Edward Norton (Punaisessa lohikäärmeessä)? Miten Laurence Fishburne pystyisi olemaan Jack Crawford (Harvey Keitel oli Punaisessa lohikäärmeessä)? Ja ennenkaikkea: miten Mads Mikkelsen onnistuisi Hannibalina, kun pohjalla on ikimuistoinen Anthony Hopkinsin rooli? Tarkoitan vain, että Gaspard Ulliel osittain ellei jopa täysin epäonnistui omassa roolissaan Hannibal Risingissa, joten mittari oli ainakin minulla todella korkealla varsinkin sen vuoksi, että Punainen lohikäärme ei ollut elokuvana mitenkään ikimuistoinen vaikkei huonokaan.

Onneksi olin skeptisyydessäni ihan helvetisti väärässä. Kuten ystäväni tuo asiaan esiin: “Hannibal on niitä harvoja tv-sarjoja, jotka edelleen pakottavat ruokailemaan joskus muuna aikana kuin sarjan pyöriessä ruudussa.” Ja olen tuosta täysin samaa mieltä, sillä hienotunteisen brutaaliksi käyvä sarja on helposti ikärajamerkintänsä arvoinen, mutta samalla erinomainen pala tuoretta televisiohistoriaa. Niin ja kyllä: Hannibalin ensimmäinen tuotantokausi on kaikesta brutaalisuudestaan huolimatta loistavaa viihdettä jo pelkästään sen vuoksi, että sen tarinaan on panostettu enemmän kuin yhden jakson pituisiin tarinoihin CSI:n tapaan.

Hannibalin tekijät ovatkin huomanneet, että hyvää televisiosarjaa ei pidä pinnalla hyvä ajatus, vaan hyvä juoni ja hyvät näyttelijät. Sen vuoksi Bryan Fullerin luomassa sarjassa nähdään tuttuja naamoja, jotka pystyvät tunnista toiseen tarjoamaan kansalle ja vaativalle katsojalle viihdettä, josta ei ole helppo päästä ollenkaan irti. Päärooleissa olevat Laurence Fishburne, Hugh Dancy ja Mads Mikkelsen heittävätkin ruudulle kylmää analyyttistä faktaa, tunnetta ja eläytymistä, joka hyvän ohjauksen ja tunnelman ohella alkaa nostamaan sarjasta esiin upeita vivahteita, joita maustetaan koko ykköskauden ajan. Mutta sen pidemmittä puheitta, esitelläänpä sarjan tärkeimmät näyttelijät.

Dr. Hannibal Lecter / Mads Mikkelsen

Ehdottomasti tämän sarjan tärkein hahmo on Dr. Hannibal Lecter. No questions. Anthony Hopkins loi aikoinaan tälle hahmolle sellaisen tason, jota on lähes mahdoton ylittää. Älykäs, mutta brutaali. Hienostunut, mutta väkivaltainen. Elitistinen, mutta piilotunteisen kiihkeä. Hopkins loi elokuvakankaalle hahmon, jonka kielenlipominen, ilmeet ja eleet viestittävät jatkuvaa vaaraa ja varpailla oloa Jodie Fosterin hahmolle, eikä kukaan varmasti voine kuvitella, että Mads Mikkelsenin hahmo olisi ottanut mallia Hopkinsin hahmosta. No, tavallaan on ja tavallaan ei, sillä Mikkelsenin näyttelemä Hannibal pitää tunteensa kurissa, eikä paljasta korttejaan ennenkuin todellinen pakko iskee esiin kuin peikko sillan alta.

Eniten Mikkelsenin hahmo muistuttaa jotenkin Casino Royalen Le Chiffreä, sillä Mikkelsen on kuin viilipytty. Älykkään hienostunut kuin Hopkins, sanavalmis kuin Suomen kuvalehden toimittaja ja tappavan tehokas kuin apache-helikopteri. Mies nuuhkii Hugh Dancyn hahmoa, viittaa leikkisästi, että ehkä murhaaja tappaa, koska joku on ollut töykeä ja pöyhkeilee hienostuneesti omissa päivällispirskeissään samalla paloitellen uhreja kuin teurastaja. Mikkelsenin hahmo on lopulta aina kaiken ytimessä, sillä Hannibal haluaa uusia älyllisiä haasteita ja nokkeluuksia, sekä sosiaalisia kokeiluja, jossa Dancyn näyttelemä yli-empaattinen Will heitetään helvettiin ja takaisin. Hannibal suorastaan nauttii siitä, kuinka hän voi pitää miellyttävän kasvonsa takana kaikista naruista kiinni ja vedellä Williä edestakaisin kuin jousiukkoa. Mikkelsen todella tekee Hannibalille vanhat ja samalla uudet kasvot, joka on kuin päivitys vanhaan Hopkinsin hahmoon.

Will Graham / Hugh Dancy

Hugh Dancyn rooli on ykköskaudella olla täysin Hannibalin ohjailtavissa oleva nukke, jolla ei tunnu lopulta olevan minkäänlaista omaa tahtoa. Tämä prosessi on ykköskaudella hidas, mutta Dancyn hahmoa kuluttava, sillä miehen yli-empaattisuus ajaa miehen hämärän rajamaille. Mikä on totta ja mikä ei? Will näkeekin jatkuvasti hirven tallustelemassa milloin missäkin, kävelee unissaan ja näkee hirveksi pukeutuneen miehen seuraavan häntä lähes uniin saakka. Lopulta tilanne äityy niin pahaksi, ettei Willin mielestä saa kukaan muu mitään järkevää irti kuin Hannibal, joka nauttii tilanteesta jokaisella hengenvedollaan. Willin lähes hulluuteen ja takaisin järkeen palauttava Hannibal näkee Willin lähes ystäväkseen ja yrittää välillä auttaa miestä ja välillä syöstä pois järjen tasapainosta. Tuloksena on pelottava hapuilu mielen porteilla, jossa hikoileva ja selvästi univajeesta kärsivä Will yrittää ymmärtää murhaajia saaden heitä kiinni taidolla, empaattisuudella kuin tuurillakin. Kohtalot, joita Will näkee, alkavat kuitenkin hiipiä koko ajan vahvemmin Willin tajuntaan, kun mies uppoaa liiankin syvälle murhaajien mieleen.

Jack Crawford / Laurence Fishburne

Jokaisella sarjalla täytyy olla oma moottorinsa ja Laurence Fishburnen näyttelemä Jack Crawford on sitä Hannibalille. Ilman Fishburnen tasapainottavaa hahmoa koko asetelma voisi sulaa omaan mahdottomuuteensa, mutta sitä ei nyt tapahdu, sillä Fishburne edustaa sarjassa erehtymätöntä lain kuvajaista, joka ampuu lähtölaukauksen Willin orastavalle hulluudelle. Fishburnen hahmo on kuin samankaltainen hahmo kuin Morpheus. Mitä Neo olisi muka ilman sitä? Hannibalissa kukaan ei pakota Williä töihin FBI:hin, mutta Fishburnen hahmo sen kuitenkin tekee vetoamalla Willin empaattisuuteen ja siihen, ettei kukaan muu profiloija ole parempi kuin hän. Ehkä taustalla paistaa lievä turhamaisuus ja narsismi, mutta lopulta väittäisin, että Fishburnen hahmo tietää sen, missä kulkee Willin veteen piirretty viiva, vaikkei hän sitä näytäkään.

Dr. Alana Bloom / Caroline Dhavernas & Abigail Hobbs / Kacey Rohl 

Sarjan naisvoimaa edustavat tohtori Alana Bloomia näyttelevä Caroline Dhavernas ja Abigail Hobbsia näyttelevä Kacey Rohl. He tuovat elokuvaan tarvittavaa sivustakatsojan perspektiiviä, joskin Rohlin hahmo on ykköskaudella selvästi enemmän tapahtumien keskipisteessä juonellisten asioiden vuoksi. Dhavernasin hahmo puolestaan edustaa lain puolelta maalaisjärjen ääntä, joka hakee turvaa niistä tekijöistä, jotka ovat Willille miltei petollisimpia kuten Hannibalista ja Jack Crawfordista. Rohl puolestaan esiintyy hätääntyvänä teinityttönä, jonka taustaan mahtuu muutakin salaisuuksia kuin se, että hän sattuu olemaan erään sarjamurhaajan tytär.

Sarjan ykköskaudella nähdään myös muita mielenkiintoisia nimiä. Koomikkona ehkä parhaiten tunnettu Eddie Izzard tekee suhteellisen jäätävän roolin murhaajana, joka on peräti tohtorismies ja varmaankin kaikkien tuntema Gillian Anderson tekee televisio-sarjoihin comebackin näytellen psykiatria, joka istuu sessioita itsensä Hannibalin kanssa.

Juoni?

Hannibal ykköskauden juonikuviot ovat periaatteessa hyvin selviä: ensimmäinen jakso on lämmittelyä koko ensimmäiselle kaudelle, jossa katsojalle tutustutetaan lähes koko näyttelijäkaarti ja samalla ajetaan Dancyn näyttelemä Will sisään. Siitä sitten lähdetään ajelemaan 120km/h erilaisten murhaajien maailmaan kohti ykköskauden loppukliimaksia, joka ei todellakaan jätä katsojaa tyhjäksi. Hannibalin seuratessa Willin taaperrusta lähes sisäänpäin nauraen joutuu katsoja puristamaan penkkiä ja toteamaan, ettei yllättävistä juonenkäänteistä pääsekään kahdella otoksella irti. Asiaa sen enempää paljastamatta voinen vain sanoa, että jos ette ole ykköskautta katsoneet loppuun, niin älkää vain katsoko Youtubesta kakkoskauden traileria.

Miksi katsoisin?

Miksi et? Jos haluat nähdä loistavan ykköskauden, jota ei ole venytetty liian pitkäksi ja jota tähdittävät rooleissaan onnistuneet näyttelijät, niin Hannibal on sarja sinulle. Jos vielä arvostat loppua kohti kiihtyvää juonta ja penkkiin liimaavaa tunnelmaa, joka kestää jokaisen jakson ajan, niin Hannibal on sarja sinulle. Se vaatii vähän kauhuelementillisiä sietokykyjä, mutta tarjoaa katsojalleen paljon ollen ehdottomasti katsomisen arvoinen televisiosarja. Se on samalla huikea näytös sarjan luojalta Bryan Fullerilta, joka osoittaa, että Star Trek Deep Space Ninen ja Voyagerin käsikirjoittaja pystyy uudistumaan ja tuomaan televisioon jotain uutta ja kuumottavaa. Näinä aikoina, kun melkein kaikki on mukamas nähty. Joka tapauksessa: Hannibalin ykköskausi on loistavaa viihdettä.