Legion

Lähinnä erikoistehostemiehenä tunnetun Scott Charles Stewartin ensimmäinen pitkä ohjaus, Legion, on toiminnallista kauhua, jossa on mukana rutka kasa uskonnollisia elementtejä. Pohjatyö tähän vuonna 2009 valmistuneeseen elokuvaan on hieno ja sen erikoistehosteet tuntuvat toimivilta, mutta kaikki muu onkin jo sitten vähän turhempaa ja epäuskottavampaa. Stewart ei saakaan missään vaiheessa katsojaa mukaansa ympärillä tapahtuvaan maailmanloppuun, jonka toimeenpanijana on Jumala itse.

Todellakin Legionissa Jumala on kyllästynyt ihmiskuntaan täydellisesti ja sen johdosta hän on päättänyt lähettää enkelinsä asialle. Enkelit eivät kuitenkaan tule maanpinnalle tekemään tulvaa tai lentelemään sinne tänne, vaan he ottavat heikkotahtoiset ihmiset hallintaansa, jotka näin riivattuina saavat mystisen tehtävän jossa heidän pitää tappaa Adrianne Palickin näyttelemä tarjoilijatar Charlie ja tämän syntymätön lapsensa. Tämähän ei käy Paul Bettanyn näyttelemälle enkelille, joka tulee suoraan maan pinnalle suojelemaan tätä syntymätöntä lasta. Mutta miksi? Sitä vastausta ei tässä elokuvassa viitsitä paljastaa, vaikka Bettanyn hahmo puhuukin peräänantamattomuudesta ja toivottomuuden voittamisesta.

Elokuvan näyttelijät ovat pääosin yhdentekeviä, sillä elokuva painottuu niin paljon toiminnan puolelle, ettei kenellekään rakenneta minkäänlaista tarinaa. Pääroolissa oleva Paul Bettany on enkelin ominaisuudessa täysin yksiulotteinen ja samantekevä hahmo, jonka tekemisistä katsoja ei voisi vähempää välittää. Muista “tähdistä” Dennis Quaid on lähes tunnistamaton renttu, joka kiroaa pojalleen, maailmalle ja kaikille. Charles S. Dutton puolestaan joutuu niin sivurooliin, ettei hänen roolisuorituksestaan voida puhua oikeastaan yhtään mitään. Sama pätee oikeastaan kaikkiin muihinkin näyttelijöihin, vaikka Lucas Blackin (kuka muistaa sen skidin American Gothic televisiosarjasta) hahmolle Jeepille yritetäänkin luoda jotain elämää suurempaa. Kaikki on kuitenkin Stewartin käsissä yhtä suurta erikoistehostetta, jolla maalataan katsojan verkkokalvolle kuvaa maailmanlopusta.

Kaiken kaikkiaan Legion on aavistuksen turha elokuva, jonka jaksaa juuri ja juuri katsoa loppuun asti. Mitään elämää suurempaa maailmanloppua Stewart ei tarjoile ja tarinallisesti hän alittaa kaikki esteet sieltä, mistä aita on matalin. Kun suuretkin juonenkäänteet käydään läpi olankohautuksella, niin lopputuloksena on kuin pienehkön televisiosarjan episodi, jossa esitellään muutama päähenkilö ja ajetaan auringonlaskuun takakontti täynnä konetuliaseita. Sellainen Legion nyt vain sattuu olemaan, eikä siitä pääse valitettavasti mihinkään.