Bad Teacher

Muun muassa Jack Blackin tähdittämän elokuvan, Orange Countyn (2002), ohjanneen Jake Kasdanin uusin komedia, Bad Teacher, on ennakko-odotuksista huolimatta kelvollista katsottavaa, jonka parissa saattaa jopa rennosti naureskella ilman sen kummempaa myötähäpeää. Olin itse odottanut Bad Teacherista jotain American Pien tapaista hölmöilyä, mutta oli virkistävää huomata, että amerikkalainen komedia ei halua enää alleviivata pieruhuumoria, vaan on siirtynyt askeleen kohti mustempaa ja ronskimpaa läppää. Tietenkään Bad Teacherissa ei voida puhua mistään katsojia puhuttelevasta nokkelasta huumorista, mutta sen sijaan voidaan puhua itsensä häpäisemisestä ja aidosta sarkasmista, joka tuntuu hauskuuttavan muitakin ihmisiä kuin minua. Samalla kun Bad Teacherin huumori antaa ikään kuin viitteitä vanhasta kunnon ZAZ-huumorista (Zucker, Abrahams, Zucker), niin voidaan myös hämmästellä elokuvan halpaa hintaa. 20 miljoonaa dollaria maksanut elokuva kun takoi jo avausviikonloppuna 31 miljoonaa dollaria, joten komedioiden tekeminen näyttää ainakin taloudellisesti kannattavalta.

Bad Teacherin juoni ei ole taasen mitenkään poikkeuksellisen erikoinen ja mm. Officen jenkkiversiota käsikirjoittaneiden Gene Stupnitskyn ja Lee Eisenbergin tarinassa ei ole juurikaan vetovoimaa. No hyvä on, onhan aina puhuttu ilkeistä ja huonoista opettajista, muttei sellaista perusajatuksena jaksa koko elokuvaa vikisemättä katsella. Onneksi kuitenkin Kasdanin elokuva on erilainen, sillä Cameron Diazin hahmossa, Elizabethissa, on sellaista välinpitämättömyyden energiaa, jota kelpaa jo katsella. Samalla keski-ikäisen ja itsekeskeisen naisen nousua, tuhoa ja uusiin tisseihin tarvittavien rahojen hankkimista on hauskaa seurata. Tilalle tulee maanläheisempää sielunhoitoa niin oppilaille kuin kollegoille, kun Elizabeth pistää tiedoiltaan rapakuntoisen luokkansa fiksumpaan kuntoon samalla kun yrittää löytää itselleen uuden elättäjän Justin Timberlaken näyttelemästä Scottista.

Jos elokuvassa on jotain ihmettelemisen aihetta, niin sitä tuottavat elokuvan näyttelijät. Pääosaa näyttelevä Cameron Diaz on tosin roolissaan sopivan tätimäinen ja läpimätä tapaus, joka alkaa olosuhteiden pakosta lämpenemään elokuvan loppua kohden. Sarkastiset vitsit, sekä eleet sopivat tälle näyttelijättärelle loistavasti, eikä yliampuva autojen pesu vaikuta liian irralliselta kohtaukselta elokuvan vuorosanoihin verrattuna. Diaz suoriutuukin roolistaan mainiosti ja samaan kategoriaan voidaan helposti laskea toisen miespääosan Jason Segel, joka on omassa arkisuudessaan ja ironisuudessaan erittäin sopiva ja tasapainottava lisä elokuvalle. Ellei sivuosien Phyllis Smithiä, John Michael Higginsiä ja Thomas Lennonia lasketa mukaan, niin loput elokuvan roolit ovat pääosin epäonnistuneita. Asia on nimittäin niin, että Lucy Punch on saanut liian vaikean roolin sekopäisenä tättähäärääjänä ja Elizabethin “vihanaisena” sekä Justin Timberlaken olisi pitänyt ainakin tämän elokuvan osalta kannattanut jättää näytteleminen muille näyttelijöille.

Kokonaisuutena Bad Teacher on kuitenkin jonkin sortin yllätys, sillä se ei vajoa keskitason alle, vaan ottaa paikkansa nykygenren mukaisesti jostain puolen välin paikkeilta. Samalla se tulee seuranneeksi suosioon nousseita elokuvia, kuten Hangoveria, ollen edellämainitun elokuvan kanssa vain oman aikansa tuote. Minuun tälläiset sarkastiset ja mustalla huumorilla varustetut kyynikot vetoavat naurun tuottajina, mutta voi olla, ettei tämäkään elokuva kaikille käy. Komedia on sinällään niin vaikea genre, ettei kaikkia voi mitenkään miellyttää. Joka tapauksessa Bad Teacher on minun mielestäni elokuva, jonka voi suhteellisen puhtaalla omallatunnolla käydä katsomassa teatterissa tai sitten myöhemmin vuokrata videovuokraamosta.