Erämaan armoille

Sean Penn on osoittanut kykynsä niin näyttelijänä kuin ohjaajanakin. Aikaisemmissa töissään lähinnä Jack Nicholsonia ohjannut Penn teki vuonna 2007 tähän astisen ohjaajan (ja käsikirjoittajan) uransa vakuuttavimman työnsä, jonka nimi on Erämaan armoille (Into the Wild). Jon Krakauerin bestselleriin perustuva elokuva onkin väkevä ja tositapahtumaan perustuva kuvaus nuoresta miehestä, joka yliopistosta valmistuttuaan lähtee kokeilemaan omia rajojaan eläen kiertolaisena Amerikassa, sekä myöhemmin lähtien yksin Alaskan erämaahan. Toki elokuva on myös paljon muutakin, sillä Chris McCandlessin (alias Alexander Supertramp) menneisyyden haamut kapinoivat vanhempia, sekä muita ihmisiä vastaan. Suhteellisen älykkään nuoren miehen eristäytyminen ihmisistä osuu lopulta omaan nilkkaan, kun Penn osoittaa elokuvassaan parhaiden hetkien olevan muiden ihmisten seurassa.

Into the Wild ei ole muutenkaan pelkkää yksin vaeltamista tai monologia. Oikeastaan asia on täysin päinvastoin, sillä erakoituminen tapahtuu Pennin elokuvassa ihmisten kautta. Vanhempiensa luota "karkumatkalle" lähtenyt Chris tapaakin retkensä aikana melkoisen määrän mielenkiintoisia ihmisiä, joista ensimmäisenä vastaan asettuu Brian H. Dierkerin ja kokeneen Catherine Keenerin näyttelemä sympaattinen hippipariskunta. Alaskan iloista tunnelmaa varjostaa kuitenkin hippiaatteen pikkuhiljaa kärsimä rappio ja pariskunnan kipinän sammuminen. Emile Hirschin näyttelemä Chris tuo kuitenkin suhteeseen uutta valoa ja myöhempi tapaaminen autiomaassa osoittaakin Chrisin antavan positiivisuutta ja lämpöä ympäristölleen. Senpä vuoksi ei ole mikään ihme, että Kristen Stewartin näyttelemä teini-tyttö rakastuu päähenkilöön palavasti. Kun mukaan vielä lasketaan lämminhenkisesti ja eläväisesti näyttelevä Vince Vaughn, sekä karismaattisen oloinen ja leskimiestä näyttelevä Hal Holbrook, niin paketti on kasassa.

Silti, kaikki kunnia elokuvan näyttelemisestä lankeaa kuitenkin Emile Hirschille, joka tekee ehkäpä koko uransa vaikuttavimman näyttelijänsuorituksensa. Alpha Dogissa hieman kujalla ollut Hirsch eläytyykin rooliinsa niin henkisesti kuin fyysisestikin kadottaen roolia varten painostaan miltei 20 kiloa. Muuten Penn ottaa nuoresta näyttelijästään kaiken irti: hiljaisesta, älykkäästä ja kapinoivan nuoren miehen tuhkista kuoriutuu täysin toisenlainen mies. Hirschin Chris on avoin ekstrovertti, joka pitää uusista asioista ja haluaa kokeilla lähestulkoon kaikkea. Hänen uskonsa omaan kaikkivoipaisuuteensa osoittautuu kuitenkin ongelmaksi, sillä lopulta Chris päätyy vaellukselle Alaskan erämaahan, jossa miehestä otetaan mittaa. Tuloksena on hieman Cast Away-elokuvan tapainen miehen ja luonnon kohtaaminen, seikkailu, jossa todetaan, ettei erakoituminen ole mitään muuta kuin itsensä pakenemista ja seuran kaipuuta.

Into the Wild on näin jälkikäteen viisasteltuna eittämättä yksi vuoden 2007 yllättäjistä, sillä Sean Penn on onnistunut kokoamaan Krakauerin kirjan pohjalta äärimmäisen väkevän paketin, jossa on sanomaa, lämminhenkisyyttä kuin myös skeptisyyttä naivismia kohtaan. Penn on onnistunut näyttämään elokuvallaan, että maailmassa on paljon hienoja asioita ja hyvää, mutta samalla myös sen, että maailma voi olla raaka paikka luonnon määrätessä yhä elämän kiertokulkua kaukana kaupungin sykkeestä. Ehkä Penn haluaa myös kertoa, että elämä on lopulta vain seikkailu, jonka tarkoituksen jokaisen täytyy löytää itse. Tosin kaikkea ei kannata kyseenalaistaa tai vastaan kapinoida: riittää, että omalle elämälle asetetut tavoitteet ovat muutakin kuin angstista egoa ja luottamusta omaan kaikkivoipaisuuteen. Ihmisen lämpöä ja välittämistä kun ei voi pelkillä kirjoilla korvata.