Zodiac

David Fincher on mies, jonka seuraavaa projektia saa odotella raajat umpisolmussa. Hänen onnistunut pyrähdys musiikkivideoiden ohjaajana loi miehelle omintakeisen tyylin kertoa tarinoita.

Ensimmäiseksi kokoillan elokuvaksi hänelle suotiin kunnia ohjata legendaarisen Alien-jatkumon kolmas osa. Tämän yleisessä mielipiteidenvaihteluissa harha-askeleeksi luokitellun erinomaisen scifikauhuelokuvan jälkeen mies teki jotain suurta ja unohtumatonta. Elokuvan Se7en, jonka ansioita tuskin tarvii kenellekkään kerrata. Virallisen läpimurtoelokuvansa jälkeen Fincher ohjasi hieman kevyemmän ja myös välityöksi haukutun huikean trillerin The Game. Tämän jälkeen Fincher räjäytti pankin ja ohjasi Fight Clubin, Chuck Palahniukin repäisevään novelliin perustuvan kulttiklassikon. Tästä olisi ollut mahdotonta parantaa, joten seuraava työ olikin teknisesti huikeimpia elokuvia koskaan. Ja tämä elokuvahan oli luonnollisesti Panic Room, mukavasti Hitchcock-hengessä kulkeva tiivistunnelmainen trilleri.

Fincherin seuraavan elokuvan valmistumiseen meni viisi vuotta. Nyt se on valmis, nähty kuultu ja koettu.

Zodiac kertoo tarinan yhdysvaltojen länsipuolella vuosia riehuneesta sarjamurhaajasta, Zodiacista ja tätä jahtaavista lehtimiehistä Robert Graysmithistä (Gyllenhaal) ja Paul Averystä (Robert Downey Jr.) sekä poliiseista David Toschista (Mark Ruffalo) ja William Armstrongista (Anthony Edwards). Zodiacin toimiessa täysin vailla selvää kaavaa ja tappaessa miten sattuu, on tämän kiinniottaminen millintarkkaa työtä.

Zodiac ei ole tyypillinen kissa ja hiirileikki -tyylinen nerontarkasti kirjoitettu murhamysteeri vaan tosielämän Robert Graysmithin menestyskirjaan perustuva tutkielma Zodiac-tapaukseen addiktotuvista lehtimiehistä sekä poliiseista. Kuten elokuvan mainoslausekin kuuluu: ”There’s more than one way to lose your life to a killer”.

Zodiacin tapaus on yhä ratkaisematon vaikka poliiseilla onkin vahva pääepäilty. Elokuva toimii uskollisena kirjalle, joten iloista Hollywood-loppua tälle elokuvalle on turhaa odotella. Myöskään tarinan käänteistä on täysin turha marista ja haukkoa henkeään sillä tämän arvoisesta tarinasta tuleekin kertoa kaikki tarpeellinen. Murhat jotka ovat tosielämässä tarkasti profiloitu on näytetty myös elokuvassa, mutta ne joista ei ole varmuutta eivät ansaitse mässäilevää valkokangasaikaa sekuntiakaan.

Toteutukseltaan Zodiac on nestemäistä kultaa. Elokuvan tekninen puoli näyttää ja kuulostaa upealta kuten odottaa saattoikin. Elokuvan tekniset ansiot aiheuttivat, jopa muutaman suurenluokan hämmennyksen kun toteutustavasta ei ollut harmaintakaan hajua. 60-luvun ajankuva on luotu upeasti pienintä yksityiskohtaa myöten. Zodiacia on puhdas nautinto katsella sekä kuulostella eikä sen kahden ja puolen tunnin mitta tunnu hetkeäkään ylipitkältä. Väkivaltaa elokuvasta on turhaa lähteä kaivamaan muutamaa ihmismielen kylmäävää kohtausta enempää.

Elokuvan sydän, käsikirjoitus toimii hienosti ja sitä seuraa mielenkiinnolla vaikkakin aihe on meille suomalaisille melko tuntematon. Tämän moniulotteisen palapelin väliin on kehitelty hienoja kevennyksiä, joita tarjoilee Robert Downey Jr:n ansiokkaasti tulkitsema reportteri Paul Avery.

Elokuvan muutkin näyttelijät toimivat rooleissaan hienosti. Jake Gyllenhaal näyttelee Robert Graysmithiä antaumuksella ja kantaa elokuvan langettaman painolastin oivasti. Myös Mark Ruffalo sekä tv-sarjojen puolelta loikannut Anthony Edwards toimivat rooleissaan mainiosti.

Tämä kaksi ja puolituntinen sarjamurhaajaeepos toi mieleen Alan J. Pakulan mestarillisen Watergate-elokuvan ”All Presidents Men” jossa Washingtonilaiset toimittajat Bob Woodward ja Carl Bernstein tarttuvat Watergate-tapaukseen ja alkavat tutkia sitä. Zodiac tarjoaa tämän tyyliseen tarinaan myös poliisien puolen tarinasta, muttei valitettavasti aivan niin suurella intensiteetillä ja sielulla kuin äsken mainitsemani mestariteos.

Zodiac on täyttä Fincheriä alusta loppuun. Elokuva eroaa hänen aikaisemmista luomuksistaan kokonaisuudesta huokuvalla kypsyydellä. Hänen elokuvissaan tuttu tekninen osaaminen suorastaan kiteytyy tässä elokuvassa. Näyttelijät tulkitsevat roolejaan menestyksekkäästi ja käsikirjoitus on erittäin mielenkiintoinen ja piristävä uutuus. Zodiac poikkeaa tyhjyyttä kumisevista ja sieluttomista uutuuselokuvista täysin raikkaalla ja aikuismaisella otteellaan.