Koukkusormi

Koukkusormi on eloisa komedia elokuvamaailmasta ja elokuvan tekemisestä.
Bobby Bowfinger on sitkeä ja omahyväinen C-luokan elokuvantekijä, ilkeä meidän aikamme Ed Wood. Bowfingerin uusin elokuvaprojekti Pulska sade etenee tasaisen epätasaisesti; -aikamme suurin ja seksikkäin tähti- Kit Ramsey on mukana elokuvassa tietämättään, kalusto laittomasti lainattua ja naispääosan esittäjä vehtaa kaikkien -kolmijalkaisten- kanssa. Mutta Koukkusormi ei anna periksi…

Elokuva nauraa niin A- kuin C-luokankin elokuvaväelle. Elokuvantekijät valehtelevat oman etunsa vuoksi, megatähdillä on elämää suurempi ego ja he ovat liittyneet trendikkääseen uskontoon (vrt. Skientologia). Mukana metelisopassa on myös jokamies, joka on hyvätahtoinen ja lapsenkengissä yrittäessään eteenpäin. Todellisuus ei kiinnosta, vaan sitä peitellään ja parannellaan valehtelemalla ja tekaisemalla. Vähän niin kuin elokuvissa.

Koukkusormi naurattaa jo pelkällä energiallaan. Lisäksi se on nokkelasti kirjoitettu; Martinille ominaiset kulttuuriviittaukset, herkulliset yksityiskohdat ja värikäs henkilökaarti kutkuttavat nauruhermoja taukoamatta. Etenkin Martinin ja Heather Grahamin hahmojen välinen kuilu kulttuurisessa tuntemuksessa on loistava.

Koukkusormi oli sekä Martinille, että Murphylle se kaivattu hitti tasaisen alamäen jälkeen.
Steve Martin piti taukoa elokuvista Sgt. Bilkon flopin jälkeen ja löysi itsensä ajautuneena väärään paikkaan. Tarinasta huokuukin Martinin turhautuneisuus ja katkeruus Hollywoodia kohtaan. Murphy puolestaan näyttää oikeasti pitävän hauskaa. Tuplaroolissa loistava Murphy naurattaa kuin vanhoina hyvinä aikoina, ellei paremminkin.

Tarina etenee Frank Ozin käsissä saumattomasti. Pitkän linjan miehen käsitys komediasta osuu nappiin joka kerta. Elokuva ei ole liiemmin tyylitelty, eikä se varsinaisesti sorru halpaan huumoriin. Kokonaisuus on nautittava, viihdyttävä ja tietenkin hauska.

Koukkusormi ei ole Tarkovskia tai Tolstoita, vaan häpeilemätöntä viihdettä, josta jokseenkin löytyy kerroksellisuutta.