Brainstorm

Vincenzo Natalin elokuva, Brainstorm, on verkkaisesti etenevä scifi-jännäri, joka kaappaa katsojansa vaivihkaa mukaansa. Se on myös leppoisa, suhteellisen väkivallaton tarina, jonka mukana pysyy sen lukuisista käänteistä huolimatta. Kun vielä näyttelijäntyötä on ihan iloa katsoa, niin kelpo elokuva on valmis ja purkissa.

Elokuvan päänäyttelijät ovat onneksi laskettavissa kahden käden peukuilla. Miespääosassa on minulle tuntematon Jeremy Northam, joka luo hämmentävään rooliinsa unenomaista särmää ja kiintoisuutta. Kiitosta heruu myös siitä, että Northam onnistuu säilyttämään roolihahmonsa kasassa useista juonen muutoksista huolimatta ja pystyy sopeutumaan uuteen tilanteeseensa hienosti. Tosin katsojasta tuntuu välillä, ettei Northam ota itsestään aivan kaikkea irti ja ihan kuin hän välillä pidättelisi tai säästelisi itseään johonkin muhkeampaan tai tärkeämpään kohtaukseen. Naispääosan Lucy Liu on myöskin kaunista katseltavaa, että myös hyvä roolissaan. Alun hurmauksen jälkeen tosin Liun rooli laskee pientä alamäkeä, mutta loppua kohti se paranee. Valitettavasti Liun rooli jää pieneksi ja tuntuu hieman etäiseltä, jotta siitä saisi paremman kuvan. Hyvää työtä silti.

Brainstormin tunnelma on aivan erityinen. Se on rauhallinen, valaistuksella leikkivä kokonaisuus, jota siivittää rauhallinen ja hyvä musiikki. Elokuvan tietty tempo tekee siitä nautiskelevan, aistikkaan kokonaisuuden, jota katsoessa kellon vilkuilu unohtuu. Tarina, joka tuntuu välillä sekavalta, imaisee sisäänsä ja antaa katsojalle liikkumavaraa. Arvailut elokuvan lopusta käyvätkin varmasti kuumina koko leffan ajan. Brainstorm on kaikenkaikkiaan nautinnollinen kokemus, jota voi suositella jopa toiselle puoliskolle, sillä Brainstorm ei sisällä mitään älyttömiä raakuuksia, vaan sukeltaa suhteellisen syvälle mielen syövereihin.