Rottatouille

Toy Story I ja II, Bugs Life, Monsters Inc, Finding Nemo, Incredibles ja Cars. Pixar studio on animatiopajojen ehdoton edelläkävijä. 1995 julkaistusta Toy Storysta lähtien on studio julkaissut uuden taidokkaasti tehdyn animaatioelokuvan muutaman vuoden välein. Edellisenä työnä nähtiin viime vuonna valmistunut Cars.

Tänä vuonna Pixar ilahduttaa yleisöjä kenties kunnianhimoisimmalla projektillaan. Ratatouille animaatioelokuva sijoittuu romanttiseen ja mielikuvitukselliseen Pariisiin. Pixarin edellisissä elokuvissa on seikkaillut leluja, ötököitä, kaloja sekä autoja. Tällä kertaa seikkailun makuun pääsevät rotat. Kuten odottaa saattaakin, eivät rotat ole iskostuneen mielikuvamme mukaan ällöttäviä haittaeläimiä vaan sympaatisia ja persoonallisia pikkuvilistäjiä.

Remy (Patton Oswalt) on nuori, erityisen hajuaistin ja kokkausinnokkuuden omaava pikkurotta. Hän asustelee perheensä tai, ehkä mielummin, koko sukunsa kanssa pienessä mökissä Ranskan maaseudulla. Remy ihailee televisiosta tuttua kokkia, Gusteauta (Brad Garrett), joka omistaa menestyksekkään ravintolan Pariisissa. Lievän temmellys-session päätteeksi Remy huomaa olevansa muista eksynyt yksinäinen ja koditon rotta keskellä Pariisia. Hän on ajautunut oman idolinsa, Gusteaun, ravintolan edustalle, jonne nuori Linguini (Lou Romano) koettaa päästä töihin. Gusteaun kuoltua ravintolan pomoksi on noussut ärhäkkä ja ylimielinen Skinner. Linguini sählää ravintolan keittiössä huomaten pian, että kutsumaton pikkuasukki Remy osaa kokata taidokkaasti. Remy ja Linguini kehittävät suunitelman, jolla Remy pystyy ohjailemaan Linguinia tekemään mitä uskomattomimpia ruokia. Skinnerillä on omat epäilyksensä kaiken todenperäisyydestä.

Alussa kesti hetken aikaa toipua siitä hämmästyksestä, jonka Ratatouillen henkeäsalpaava animointi aiheutti. Viime vuonna Cars yllätti uskomattomalla kuvastollaan, mutta verrattaessa sitä tähän elokuvaan, jää se auttamatta hopealle. Kuvat ovat upeaa seurattavaa hengästyttävine valoineen ja käsittämättömine liikkeineen. Vain animaatiossa voivat kuvat hipoa täydellisyyttä. Elokuvan Pariisi näyttää siltä, jolta sen pitäisi oikeasti näyttää. Värikäs, kaunis, lämmin ja hyväsydäminen ympäristö pienen mittakaavan tarinalle.

Animoinnin ja äänityöskentelyn odottaakin olevan huippuluokkaa. Tämän, kuten niin monen muunkin elokuvan kömmähdykset tapahtuvatkin perinteisesti tarinan puolella. Ratatouille toimiikin parhaiten perheen pienimmille tallustajille, eikä varttuneemmalle väestölle suunnattua sisältöä ole kahden tunnin elokuvassa läheskään tarpeeksi. Hyviä hetkiä ripotellaan pitkin elokuvaa melko onnistuneesti, mutta ennalta-arvattava tarina söpöine käänteineen sekä liiallinen häslääminen ja kohellus ravintolan keittiössä alkaa nopeasti puuduttamaan.

Ratatouille on tekniikaltaan upeasti toteutettu koko perheen animaatio, jonka kompastuskiveksi muodostuu ennalta-arvattava ja jo niin moneen kertaan nähty yksiulotteinen tarina, joka ei jaksa herättää minkäänlaisia aitoja tunteita.