Master And Commander – Maailman Laidalla

Russell Crowen tähdittämistä elokuvista olen aikaisemmin nähnyt Kauniin Mielen sekä Gladiaattorin, molemmat iskivät minuun varsin tehokkaalla voimalla. Peter Weir on ohjannut tähän päivään mennessä ainakin loistavan Truman Shown, joten monilahjakkuuksista on siis kyse sekä pääosan esittäjän että ohjaajan paikoilla. Master and Commander nimittäin eroaa suuresti siitä, mitä miehet ovat aikaisemmin tehneet.

Sota raivoaa euroopassa, Napoleon on valloittanut suurimman osan mantereesta ja on kääntänyt katseensa kohti brittein saaria. Kapteeni “Lucky Jack” on saanut käskykseen estää ranskalaisia etenemästä Brasilian rannikkoa etelämmäksi. Alus joutuu ranskalaisen fregatin yllättämäksi, josta seuraa hillitön takaa-ajo, odotettavissa olevineen moraalin rakoiluineen sun muineen. Yllättävän kliseinen tarina toimii ja pitää otteessaan, osittain erittäin syvällisten henkilöhahmojen ansiosta. Lucky Jack on kapteeni, joka pystyy tekemään tarvittaessa niitä vaikeitakin päätöksiä, hän on ankara, mutta myös reilu. Jackin alusta, “Surpriseä” pidetään silmällä jatkuvasti. Muutamaa kohtausta lukuunottamatta laiva miehistöineen pysyy kuvassa koko elokuvan ajan. Ratkaisu on onnistunut, sillä se aiheuttaa samaistumista alukseen, miehistöön, lääkäriin, sekä eritoten kapteeniin.

Paul Bottany ei ole laivan lääkärinä ehkä täysin uskottava. Välillä hän on ankara lääkintämies, välillä hempeä luontotutkija. Nämä ongelmat ovat käsikirjoituksessa, eivät miehessä. Loppua kohti hänen roolinsa menee hyvinkin kovan hempeilijän suuntaan, mutta ei hän sentään onnistu elokuvaa pilaamaan.

Miehistön tunteet ja tunnelmat laivalla on saatu hyvin purkkiin, pienemmät näyttelijätkin ovat täysin uskottavia omissa rooleissaan. Russell Crowe on toki näyttelijänä hyvä valinta päärooliin, mutta minä tyydyn ajattelemaan häntä aina pikemminkin gladiaattorina kuin brittiläisaluksen kapteenina. Tämä ongelma tosin tulee oman pääni sisältä, hyvää työtä kaikki näyttelijät tekevät.

Loppu jätetään auki sillä tavallisella tavalla: “taas mennään.” Tapa on toiminut aina, ja toimii tälläkin kertaa. Katsojalle tulee teatterista poistuessaan hyvä mieli, hän katsoi juuri varsin mallikasta elokuvaa. Jos elokuvaa vielä teattereissanne näkee, niin käykää toki katsomassa. En näe mitään syytä olla tätä dvd-laaristakaan poimimatta, varsinkin jos edullisesti saa. Hyvä elokuva.