Kuten Matin haastattelussa tuli ilmi, niin Matti myös tekee lyhyt-elokuvia. Sain viimeinkin käsiini yhden Matin tuotoksista. Tämän tyylikkään, mustan ja kiehtovan lyhyt-elokuvan nimi on Reflection. Se on mykkä-elokuva, jossa soi loistava musiikki. Tämä musiikki, joka soi mm. myös elokuvissa Pii ja Unelmien sielunmessu, nostaa elokuvan tunnelman suorastaan kattoon alusta asti. Elokuva on myös kyhätty kokoon varsinaisella purkka-budjetilla. Villien huhujen mukaan Matti käytti elokuvansa tekoon alle 20 euroa, joka on nykymittakaavassa todella pieni summa. Budjetin huomioon ottaen, ja vaikken ottaisi, voin huoletta sanoa, että Matin lyhyt-elokuvassa on paljon enemmän sitä jotain kuin useimmissa television lyhyt-elokuvissa.
Näyttelijä on Reflectionissa kovin yksipuolinen. Näyttelijä on muuten yllättäen Matti Mikkonen, joka on siis ohjannut, osittain kuvannut ja näytellyt leffan. Niin: valitettavasti Matin ilmeet jäävät hieman vaisuiksi, muttei se kuitenkaan estä tanakan tummaa ja ahdistavaa yleiskuvaa, jonka leffasta saa. Lisäksi leffan leikkaus on minusta mestarityötä: väliin kuvakulmat vaihtuvat villisti kun taas joskus kamera viipyy Matissa pitkään. Myös tehokas valaistus ja kamerakulmat tekevät Reflectionista todella piristävän poikkeuksen lyhyt-elokuvien maailmaan, johon en tosin ole kovinkaan paljon syventynyt.
Reflectionin tarina on kiintoisa ja jättää paljon kysymyksiä auki. Minun mielestäni tarina kertoo henkisesti ahdistuneesta miehestä, joka on ottamassa jonkinlaista tärkeää askelta elämässään. Enempää en oikeastaan pysty kertomaan: Reflection pitäisi nähdä itse. Reflectionissa on myös selviä vaikutteita ainakin Piistä, mikä ei ollenkaan ole huono asia. Oikeastaan päinvastoin, sillä Matti on onnistunut luomaan hahmostaan "perus-tumman" ihmisen, jolla on ongelmia, mutta myös toivoa. Aina ei ole olemassa sitä yhtä ainoaa tietä kadotukseen… tai valoon.
