Dungeons and Dragons

Maailman surkein elokuva on mielenkiintoinen käsite. Olen usein tituleerannut uhkean r&b-laulajattaren, Mariah Careyn debyytti-elokuvaa, Glitteriä surkeimmaksi elokuvan kuvatukseksi maan päällä. Nyt olen muuttanut mieleni, sen on oltava Dungeons & Dragons.

Dungeons & Dragons pohjautuu jo kymmeniä vuosia vanhaan lautaroolipeliin, joka oli varsin suosittu Amerikkassa 60-luvulla. Tätä lautapeliä saamme kiittää koko fantasiapelien genrestä, eräät pitävät, toiset eivät, mutta elokuva on silti surkea, oksettavan kammottava kokemus.

Dungeons & Dragons on häpeäksi ihmiskunnalle. Siitä ei voi sanoa mitään positiivista, ja se jos jokin on surkean, täysin nihilistisen elokuvakokemuksen merkki. Jokainen näyttelijä tekee tässä pätkässä varmasti elämänsä hupaisamman suorituksen, täyden farssin ja luultavasti uransa suurimman virheen. Aikanaan uskottava Jeremy Irons menetti kasvonsa täysin esitettyään yliampuvan kauhistuttavasti voimakasta velhoa, ja lupaava Thora Birch joka American Beautyn jälkeen vaikutti saavuttaneen huipun, vajosi tusinanäyttelijöiden karuun kuiluun. Samoin kävi Marlon Wayansille joka Unelmien Sielunmessussa teki ainoan hyvän suorituksensa tähän saakka. Elokuvan erikoistehosteet ovat esihistorialliset. Täysin kauhistuttavaa katsella lohikäärmeitä lentämässä ilmojen halki, kun tämä tapahtuma näyttävää siltä kuin se olisi tehty joskus kultaisella 80-luvulla. Eikö elokuvan "tekniikkavelhot" ole nähneeet edes Jurassic Parkia, elokuvaa joka tehtiin lähes vuosikymmen tätä ennemmin ja joka on visuaalisesti täysin eri luokkaa? Myös puvustus ja lavastus ei aiheuta muuta kuin suuttumusta höystettynä turhautuneella huvittuneisuudella, toisin sanoen välillä niille nauraa ja välillä ihmettelee kuinka näin isolla budjetilla on käteen jäänyt vain filmillinen paskaa.

Hupaisaa on, että suuri rahamäärä laitettiin tähän elokuvaan, ja ohjaajana toimi täysi diletantti, ensikertalainen Courtney Solomon josta allekirjoittanut ei tiennyt mitään, ja pitkien etsimisten jälkeen pysyi yhtä tietämättömänä tämän surkimuksen töistä, ainoana tiedonjyvänä kerrotakoon että Dungeons & Dragons oli Solomonin ensimmäinen, ja viimeinen ohjaustyö, ja siitä voimme olla kiitollisia. Todella ihmeellistä kuinka näinkin suuri rahamäärä saatiin poltettua näin uskomattoman surkeaan elokuvaan, jäljelle jäänyt kokonaisuus nimittäin sietäisi kuulua Kiasmaan kaikkien muiden paskaläjien keskelle. Filmi on alusta loppuun huono, ja ohittaa kaiken muun huonoudessaan. Dungeons & Dragons ei ole tavallinen surkea käännös-elokuva, vaan todella omaperäisen paska, ehkä se oli tuottajien ideana, ehkä ei, mutta siitäkin huolimatta Renny Harlin kaplenee varmasti kateudesta tämän sonnan edessä.

Vielä varoituksen pieni mutta oleellinen sana; kannattaa katsoa omalla vastuulla, sillä elokuva saattaa muuttaa sinut äärimmäisen kyyniseksi variaatioksi ihmisestä, ja imeä sinusta kaiken elinvoiman ja halun elää, todella kauhea elokuva jokaisella mahdollisella osa-alueella!

  • 5%
    Dungeons and Dragons - 5%
5%

Tiedot

Genret: fantasia
Kesto: 107 min
Ohjaaja: Courtney Solomon
Pääosissa: Justin Whalin,Marlon Wayans,Jeremy Irons,Thora Birch
Valmistusmaa: Yhdysvallat,Tsekki
Valmistusvuosi: 2000

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

4 Comments
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
Roskaa, ryönää
Roskaa, ryönää
16 years ago

Tämä arvostelu paljasti äskettäin tv:stä nähdyn roskakasan identiteetin. Elokuvan alun näkemättä jääminen sai epäilemään, että kyseessä edes olisi elokuva, vaan pikemminkin jonkin sortin vitsi. Niinpä kyhäelmä herättää epäuskoista naurua ja vie surkeuden käsitteenä uudelle tasolle, josta palkintona sille yksi tähti. 1/5

Skeptic
Skeptic
18 years ago

Luulet että olet nähnyt huonon elokuvan kun katsot Street Fighter: The Movie. Katsot tämän ja menetät toivon ihmiskuntaa kohtaan. 0/0

Anonymous
Anonymous
15 years ago

Mahtava elokuva! Annan -5p tarinasta, näyttelijöistä ja kaikesta muusta. Sitten annan yhden pluspisteen Jeremy Ironsin loistavasta ylilyönnistä, joka aiheuttaa hilpeyttä kotikatsomossa. Wayans puolestaan aiheuttaa sen, etten tiennyt, että olenko katsomassa White Chicksiä vai DD-leffaa. Tälle elokuvalle siis ehdottomasti 1/5p

DDfani
DDfani
16 years ago

Suurena DD-faninahan tää leffa oli pakko nähdä. Eikä ollut pettymys! Leffa oli näet niin kammottava tekele, että jossain vaiheessa koko moska alkoi naurattaa aivan hillittömästi. Peliporukassa kulkee vieläkin kuolematon lausahdus:”What about my heeeead!” Loisto…hmmm…farssi?