My name is Bruce

Bruce Campbell, tuo tv-sarjojen sivuroolivaltias ja B-luokan scifielokuvien isä, äiti, velipuoli ja lankomies, on ehtinyt painaa jo suhteellisen pitkän uran Hollywoodin sivukaduilla. Nyt mies yrittää jälleen kerran näyttäytyä myös hieman suuremmalle yleisölle. Lähinnä Evil Dead-elokuvista, tv-sarja Brisco County Jr:stä, sekä tietenkin muutama vuosi sitten ilmestyneestä Elvis-vedosta, Bubba Ho-tepistä suuremmalle yleisölle tutuksi tullut näyttelijä onkin päättänyt ohjata itse itsestään kertovan parodian, joka sekoittaa todellisuutta ja fiktiota erittäin makaaberilla tavalla.

Kaivoskaupunki Gold Lickissä asustelee suhteellisen pieni yhteisö, jonka joukosta löytyy yksi maailman fanaattisimmista Bruce Campbell-faneista. Teinipoika Jeff kuuluu niihin faneihin, jotka pitävät Brucea yhtenä maailman parhaista näyttelijöistä ja poitsu omistaakin Brucen koko elokuvatuotannon ja lisäksi enemmän ja vähemmän tarpeellista rekvisiittaa. Kovana teininä hän kuitenkin eksyy kavereiden kanssa hautuumaalle potkimaan hautakiviä, ja samalla vahingossa herättää ikivanhan kiinalaishaamun, joka alkaa teurastamaan Gold Lickin asukkaita suhteellisen brutaalilla tavalla.

Eipä siis aikaakaan kun Jeff saa loistavan idean kutsua itse Campbellin paikalle nitistämään tämän haamun, koska onhan Bruce listinyt elokuvissaan eläviä kuolleita ja vastaavia tuonpuoleisesta olevia otuksia enemmän kuin kukaan muu. Jeff unohtaa vain sen tosiasian, että Bruce Campbell on oikeasti vain näyttelijä, ei Ghostbustersin jäsen. Samanaikaisesti Bruce kuvaa umpisurkeaa jatko-osaa umpusurkealle elokuvalle, jonka lavasteet ja näyttelijät ovat umpisurkeita. En tiedä kuinka monta tällaista Ö-luokan scifi-pläjäystä mies on oikeasti kuvannut, mutta uskottavalta jälki silti näyttää.

My name is Bruce tuokin loistavasti esille sen tosiasian, minkälaisiin elokuviin mies on tosiasiassakin joutunut. Toki Sam ja Ted Raimin kaverina mies on saanut pieniä minirooleja esimerkiksi Spider-manista, mutta muuten miehen elokuvaura kyntää todellakin jossain ojien pohjilla. En usko, että Bruce oikeasti kuitenkaan ajelee 80-luvun mazda 323:lla ja asuu asuntovaunussa, mutta täytyy myöntää, että käsikirjoitus tekee tästä kuitenkin hyvin uskottavaa. Ei ole myöskään mitenkään mahdotonta, että jotkut miehen faneista todellakin sekoittavat fiktion ja faktan rajat näin totaalisesti. Jeff nimittäin kaappaa Brucen Gold Lickkiin, ja kaiken kukkuraksi Bruce luulee, että kyseessä on vain hänen agenttinsa Mills Toddnerin (Ted Raimi) järjestämä pila. Kaupunkilaiset kun eivät myöskään tiedä Brucen oikeita avuja, joten he luovuttavat järjettömän määrän aseita ja valtaa miehelle, ja siitäskös saadaan yksi jos toinenkin mielenkiintoinen tapahtuma aikaan.

Tämä elokuva on loistava osoitus siitä, että Bruce osaa ihan oikeasti näytellä, mutta jälleen kerran käsikirjoitus ei ota kaikkea potentiaalia irti. Toki jonkinasteista parodista kuvaa itsestään näyttelevän Brucen ei tarvitse liikoja ponnistella, mutta miehen one-linerit osuvat suurimmaksi osaksi onneksi maaliinsa. Itsensä parodioiminen onkin herkkä taiteenlaji, jossa pieleen menemisen prosentti on usein suurempi kuin onnistumisen ja tällä kertaa heilutaan juuri siinä rajalla, että elokuvasta ei tule täydellistä pannukakkua. Vitsejä lentelee suuntaan jos toiseenkin, ja noin puolet niistä osuu edes jotenkin maaliinsa. Näin ollen elokuva jättää hieman kaksijakoiset tunnelmat. Idea on siis hyvä, mutta toteutus vain puolittainen.