Suomalaisuus, kauhuelokuva ja onnistuminen ovat sanoja, joita ei monesti kuule puhuttavan suomalaisen elokuvan parissa. Itse asiassa kauhu on genrenä suomalaisille elokuville niin harvinaista herkkua, että pitäisi oikeastaan nostaa hattua Antti-Jussi Annilalle, joka on uskaltanut lähteä tekemään loppujen lopuksi suhteellisen pienelle yleisölle elokuvaa, joka ei välttämättä iske kaikkiin. Vielä isompi hatunnosto täytyy tehdä itse elokuvalle, sillä varsinkin lehdistön (miksei katsojienkin) joukossa varsin ristiriitaisen vastaanoton saanut elokuva on loistokas pala psykologista kauhua tai paremminkin pienimuotoinen tutkistelu syyllisyyteen, veljeyteen ja hyvitykseen. Kun mukaan isketään vielä jonkinlaista perisuomaiselta tuntuvaa yliluonnollista elementtiä keskellä pirullista suota, niin paketti on kasassa. Unohda siis typerä ja huono Dark Floors suomalaisena kauhuelokuvana ja tutustu avoimin mielin Saunan maailmaan!
Yleensä suomalaisen elokuvan riippakivenä on ollut kokonaisuus, josta yksi -tai useampi- osa-alue on tavalla tai toisella livennyt aidan väärälle puolelle. Tällä kertaa asia ei ole niin, sillä Iiro Küttnerin käsikirjoitus on erinomainen. Kun tähän lisää Annilan upeat visiot, Henri Blombergin kuvauksen (Annila ja Blomberg tekivät muuten yhteistyötä myös Jadesoturissa), sekä kerrassaan loistavat näyttelijät, niin käsissä on jotain, mitä kehtaa näyttää ulkomaillakin. Sauna onkin elokuvana varsin tunnelmallinen, äärimmäisen kauniisti kuvattu ja hyvin näytelty elokuva, joka onnistuu pitämään kauhun elementit hyvin hallinnassaan.
Tosin Sauna ei ole puhdas kauhuelokuva omalla tavallaan, sillä viime kädessä Saunassa on kysymys synneistä ja niiden pois pesemisestä. Tähän jälkipyykkiin osallistuvat sitten myös veljekset Eerik ja Knut, jotka ovat yhdessä venäläisen delegaation kanssa kartoittamassa uutta Ruotsin ja Venäjän rajaa monikymmenvuotisen sodan jälkeen. Keltanokkainen Knut saa maistaakin veljensä raakuutta, kun he lukitsevat nuoren tytön maakellariin ja jättävät tämän jälkeensä. Ja eipä aikaakaan, kun tyttö palaa samaan aikaan kun he osuvat pirullisen suon keskellä olevaan kartoittamattomaan kylään, jonka laitamaa hallitsee mystinen sauna.
Näyttelijät ovat saunassa mahtavia. Jo komisario Palmussa vaikuttanut laulaja, Viktor Klimenko, on venäläisen delegaation johtajana erittäin vakuuttava. Onkin varsin erikoista, että 10 vuoden tauon näyttelemisestä pitäneen Klimenkon roolisuoritus on niin vahva ja karismaattinen. Vastapuolella oleva, ohjaajana ja varsinkin näyttelijänä tunnettu, Ville Virtanen on myös samaa maata. Varsin herkällä ja hienotunteisella otteella näyttelevä Virtanen sisäistää Eerikin sisäisen tuskan lähestulkoon täydellisesti. Mukana Eerikiä seuraava, Annilan ilmeiseksi luottonäyttelijäksi noussut, Tommi Eronen on myös hyvä: omatunto ja syyllisyys painavat miehen näyttelemää Knutia huomattavasti enemmän kuin vetistä peilikuvaansa pelkäävää Eerikiä. Kun sitten mukaan vielä lasketaan tiukaksi ammattilaiseksi osoittautuva Kari Ketonen, niin elokuvan yleisilme on näyttelijöiden osalta varsin upea ja asianmukainen genreensä nähden.
Pelkät näyttelijät eivät tosin tee Saunasta sitä elokuvaa, joka ansaitsee tietynlaisen hehkuttamisen. Sen tekee itseasiassa Saunan tunnelma, joka on koko elokuvan keston ajan kliinisen etäinen ja samalla niin kouraisevan ahdistava. Annila pitää katsojaa taitavasti jännityksessä koko elokuvan ajan ja luo kauhun elementtejä varsin yksinkertaisista asioista. Koska kauhun “visuaalisuus” lihallistuu oikeastaan vasta elokuvan viimeisillä minuuteilla, on syytä sanoa, että Sauna sisältää enemmänkin varsin mustan puoleista draamaa ja psykologista kauhua, joka ansaitsee paikkansa ainakin kauhuelokuvien ystävien hyllyllä. Saunasta ei voida kuitenkaan sanoa, että elokuva olisi uniikki elämys, mutta jollain tavalla se on hyvin lähellä sitä: tietynlaista metsäläisyyttä ja suomalaisuutta huokuva elokuva nostaa suomalaisuuden tärkeän symbolin, saunan, sellaiseksi synnin pesupaikaksi, ettei elokuvan katsoja voi katsoa tätä kauhua rentona sohvalla; on noustava ylös ja jännitettavä… Kerrankin.
Summary
Genret: kauhu
Kesto: 85 min
Ohjaaja: Antti-Jussi Annila
Pääosissa: Rain Tolk,Sonja Petäjäjärvi,Kari Ketonen,Tommi Eronen,Viktor Klimenko,Ville Virtanen
Valmistusmaa: Suomi,Tsekki
Valmistusvuosi: 2008