Ensimmäinen Fantastic Four-elokuva oli
kriitikoiden, sekä fanien, mielestä suunnaton
pettymys. Yksi vanhimmista Marvel-sarjakuvien
supersankariryhmistä oli elokuvassa
pelkistetty joukoksi keskenkasvuisia aikuisia,
joita ei todellakaan tunnistanut sarjakuvien
urheiksi sankareiksi.
Kaksi vuotta myöhemmin teattereihin rantautuu
nyt ihmenelosten jatko-osa, Hopeasurffarin
ala-nimikkeellä kulkeva, Fantastic Four 2.
Olisi hienoa todeta, että ohjaaja Tim Story
kumppaneineen olisi kuunnellut kriitikoita ja
faneja. Olisi hienoa todeta, että elokuva on
oikeasti vauhdikas, hauska ja
mukaansatempaava. Mutta karu totuus on, että
Fantastic Four 2 ei ole ainoastaan vain
kalliimpi versio ensimmäisestä elokuvasta, se
on myös huonompi.
Pitkän odotuksen jälkeen Reed Richards ja
Susan Storm ovat menossa naimisiin. Mutta
kaikki ei tietenkään mene odotusten
mukaisesti. Täysin odottamatta maahan saapunut
avaruusolento, Hopeasurffari, alkaa kylvämään
tuhoa ympäri planeettaa. Kaikki on kuitenkin
vasta alkusoittoa Hopeasurffarin isäntää,
Galactusta, varten. Ihan kuin maapallon
tuhoutumisessa ei olisi Ihmenelosilla
tarpeeksi estämistä, heidän vanha
arkkivihollinen, Dr. Doom, palaa takaisin
kuvioihin.
Suurella budjetilla kyhätty Fantastic Four 2
on puhdasta ajanhukkaa. Jopa nimikkosankarit
näyttävät olevan tylsistyneitä elokuvan
aikana. Ainoastaan Liekkiä näyttelevä Chris
Evans tuntuu yrittävän pitää hauskaa, siinä
kuitenkaan onnistumatta. Karismaattiselta
Julian McMahonilta puuttuu enää ainoastaan
stereotyyppiset pahiksen pitkät viikset, joita
pyöritellä katalia juonia punoessa.
Nimikkohökötys Hopeasurffari on vain
Matrix-elokuvista karannut Morpheus käärittynä
tinapaperiin.
Asiaa ei auta se, että entistäkin
lapsellisemmassa juonessa on kestämistä.
Tarina etenee poikien hiekkalaatikkoleikkien
tarinankerronnan tasolla, eikä kertaakaan edes
yritä kehittää itsestään mitään parempaa.
Suorastaan käsittämättömän typerät
juonenkäänteet ovat kuin keskenkasvuisen
teinipojan fantasioista, joissa eturivin
nörtti pääsee petiin Jessica Alban kanssa.
Tätä todistamassa on täydellistä myötähäpeää
aiheuttava monologi, jonka Herra Fantastinen
joutuu latelemaan elokuvan loppupuoliskolla.
Paljolti asioita räjähtelee, pelti rätisee ja
vuoret tutisevat, mutta koko hommasta puuttuu
tunne ja sielu. Transformers-syndroomasta
kärsivä Ihmeneloset on auttamattoman muovinen
kokonaisuus, joka pistää enemmänkin
ärsyttämään kuin hihkumaan riemusta. Jos edes toimintajaksot olisivat olleet vauhdikkaita ja mukaansatempaavia, olisi elokuvalle voinut antaa osittain anteeksi sen muuten mitäänsanomattoman toteutuksen. Mutta ohjaaja Tim Story käsittelee toimintaansa kuten hahmojaan, kuin halpahallista löydettyjä ö-luokan leluja, eikä edes tunnu vaivautuvan yrittää tehdä mitään erikoista.
Vaikka kestoa onkin reilut 90-minuuttia, välillä
sekin tuntuu liian pitkältä. Elokuvan
loppupuolella huomaa olevan täysin
yhdentekevää se, että pelastavatko Ihmeneloset
maapallon vai eivät.
Yhteenveto
Tylsää ja hengetöntä sarjakuvafilmatisointia. Fantastic Four 2 ajautuu väistämättä itseparodian kautta samaan sakkiin umpisurkeiden Daredevilin ja Ghost Riderin kanssa.
Summary
Genret: komedia,toiminta
Kesto: 93 min
Ohjaaja: Tim Story
Pääosissa: Ioan Gruffudd,Jessica Alba,Julian McMahon,Chris Evans,Michael Chiklis
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 2007
siis mitä sontaa tuo kirjoittaa tuossa arvostelussa. LOL!!!
Pääosin samaa mieltä arvostelijan kanssa itse elokuvasta, mutta yhdestä asiasta olen eri mieltä: nimittäin ensimmäinen osa oli huomattavasti huonompi kuin tämä toinen osa. Tässä osassa mukana oli sentään sarjakuvien henkeä edes hitunen mukana, vaikkakin turhat lässytykset, äärimmäisen paskasti tehty Galactus ja Hopeasurffari pistivät lähinnä vituttamaan. En silti lähtisi tästä elokuvasta ihan täydellistä floppia leipomaan, sillä olihan elokuva nyt ihan mukiinmenevä aivot nollille-sarjakuvaseikkailu. Parempaakin sarjakuvaelokuvaa on tosin nähty… 2/5p
Molemmat Daredevil-versiot nähneenä voin todeta, että directors cut on vain pidempi, eikä yhtään parempi.
Leffahan oli hyvä. Juuri sitä mitä pitikin eli viihdyttävä ja sopivan tiivis. Ei Ihmeneloset ole koskaan sarjakuvanakaan ollut liian vakvamielinen ja nämä leffathan on tehty enemmän lapsiyleisö mielessä. Ja mitä sarjakuvalle uskollisuuteen tulee oli tämä enemmän sitä kuin moni muu Marvel-filmatisointi.
Niin, vain pidempi. Teatteriversiosta on leikattu n. 20 minsaa veks ja lisätty täysin uutta matskua kymmeniä minuutteja. Muutenkin kohtausten sijoittelua muuteltu jonkin verran. Esimerkiksi aivan turha seksikohtaus on poistettu directors cutista kokonaan.
Elokuva on hyvä ja juoni mukavan kepeä ja lopuksi hyvä voitta pahan . Elokuvasta jää hyvälle tuulelle kuten ei jää esim relaismi juutalaistappo yms sota elokuvista missä ihmistä silpoutuu rekkalasteittain.
Touch, Aren. Minustakin on naurettavaa puhua realismista, jos kyse on sarjakuvasta. Enemmänkin olisi syytä puhua siitä, kuinka uskollisia sarjakuvaelokuvat ovat itse sarjakuvalle. Harmittavan usein lähdetään vai säveltämään jotain ihan omaa skeidaa, kuten esimerkiksi Bowman Elektrassa.