Next

Ohjaaja Lee Tamahorin ja näyttelijä Nicolas Cagen uutukainen muistuttaa enemmän kuin vähän Aku Ankka-sarjakuvaa. Erityisesti yhtä piirtäjä Don Rosan klassikkoa: Nokkadamuksen kirousta. Tarinassa Roope-setä löytää vanhan Nokkadamuksen riipuksen, jolla voi nähdä hetkellisesti tulevaisuuteen, jotta voisi estää tulevat onnettomuudet. Samaa kaavaa noudattaa myös Next. Jokainen kohtaus elokuvaa koostuu vain hetkistä, joissa Nicolas Cagen esittämä päähenkilö tajuaa, että jotain pahaa on tapahtumassa ja yrittää paeta sitä.

Jonkin käsittämättömän epäloogisen juonenkäänteen kautta FBI uskoo, että Cagen hahmo pystyy auttamaan heitä estämään USA:n maaperälle kuljetetun ydinaseen räjähtämisen. Sen sijaan, että agentit käyttäisivät resurssinsa löytääkseen pommin, suurin osa elokuvasta kuluu siihen kun agentit rampppaavat Cagen perässä ympäri autiomaata.

Mihin muuten Cagen esittämä päähenkilö käyttää näitä voimiaan? Vaikea sanoa, sillä kertaakaan ei elokuva itsekään tunnu tietävän sitä. Aluksi tehdään hyvin selväksi ettei päähenkilö voi nähdä kahta minuuttia pidemmälle tulevaisuuteen, ja silloinkin vain omaansa. Mutta ei aikaakaan kunnes hän alkaa näkemään tunteja, jopa päiviä pidemmälle kaikkien tulevaisuuteen. Elokuvan ns. loppuhuipennus on laiskan käsikirjoittamisen uusia virstanpylväitä, jonka typeryys on sitä luokkaa, että kirjoittaja pitäisi lähettää nurkkaan häpeämään.

Koskettavalla elokuvallaan "Kerran sotureita" vakuuttanut Tamahori ei ole kolmentoista vuoden takaisen ohjaustyön jälkeen tehnytkään hyvää elokuvaa. Hänen edelliset ohjaustyönsä olivatkin yleisesti yhtenä surkeimmista pidetty Bond-rymistely "kuolema saa odottaa", sekä Ice Cuben avuttoman huono XXX: State of the Union. Next ei ole ihan edellisten kalkkunoiden tasoista kaakatusta, mutta kovin paljoa parempi se ei ole. Jos pystyy antamaan anteeksi suuren budjetin elokuvassa amatöörimäiset tehosteet ja ponnettoman dialogin, eteen ilmaantuu vain Tamahorin vasemmalla kädellä toteutettu ohjaus ja kamalaakin kamalampi käsikirjoitus.

Näyttelijöilläkään ei paljoa pelasteta. Viimeksi laadukasta jälkeä Ridley Scottin välityössä "Matchstick Men" tehnyt Cage näyttää jatkuvasti olevan jossain unen ja todellisuuden välimaastossa. Julianne Moore toistaa muutamien vuosien takaisen Clarice Starling-roolinsa, uhkuen ja puhkuen tylsistymiseen asti. Jessica Biel muistuttaa auton nokkakoristeita. Kaunista katseltavaa, mutta täysin hengetön ja tarpeeton lisä kokonaisuuteen, joka muutenkin tarvitsisi paljon kunnostusta.

Ollakseen elokuva jossa koko ajan tapahtuu paljon, on Next tavattoman tylsä. Jatkuva juokseminen ja huutaminen käy hermoja raastavaksi ajan myötä, eikä Cagen hahmon toimintasankarointi herätä muuta kuin naurua onnettoman muka-cooliutensa alla. Nimettömät Ranskalaiset terroristit (uuden vuosituhannen venäläiset uhat Hollywoodille) ovat myöskin tahattoman koomisia stereotyyppejä.

Visionääristä kirjailijaa Phillip K. Dickiä ei ole kohdeltu Hollywoodissa kovinkaan hyvin. Jokaista edes hieman onnistunutta sovistusta kohden on kasa Nextin kaltaisia tusinatekeleitä, joiden olemassolon voi perustella vain dollarin merkein.

Yhteenveto
Lyhyen kestonsa ansiosta juuri ja juuri siedettävää rymistelyä, jonka juoniaukot ovat pienen tankkerin kokoisia.