elokuvateatteri.com

melkein kaikki elokuvista, suomeksi

Aleksi Salmenperän esikoispitkä Lapsia ja aikuisia sai seitsemän Jussi-ehdokkuutta sekä nipun muita palkintoja ympäri maailmaa. Elokuva käsitteli vakavia aiheita (esim. lapsettomuutta) sekä mustan komedian,...

Aleksi Salmenperän esikoispitkä Lapsia ja aikuisia sai seitsemän Jussi-ehdokkuutta sekä nipun muita palkintoja ympäri maailmaa. Elokuva käsitteli vakavia aiheita (esim. lapsettomuutta) sekä mustan komedian, että aiheiden vaatiman tarkkanäköisyyden keinoilla. Lapsia ja aikuisia oli pienoinen piristysruiske 2000-luvun kotimaiseen elokuvaan, vaikka kolmannessa näytöksessään ajautuukin harmaaseen mitättömyyteen. Kolme vuotta myöhemmin valmistui Salmenperän toinen ohjaus, Miehen työ. Tällä kertaa tarkkailussa on – otsikon lisäksi ja sitä sivuten – häpeä, prostituutio ja epätoivo. Kyllä, Miehen työ on erittäin kotimainen elokuva.

Juha (Korpela) saa potkut töistään, mutta häpeää asiaa niin paljon, ettei kerro tästä perheelleen. Hän ryhtyy pimeäksi remonttimieheksi, mutta naisasiakkaita kiinnostaakin se toisenlainen höylääminen.

Jälleen kerran Salmenperä marssittaa kankaalle tummasävyisiä ja vakavia ihmiskohtaloita mustan huumorin ja kylmän arkirealisimin keinoin. Tällä kertaa ainekset eivät ole yhtä hyvin tasapainossa kuin esimerkiksi juuri Lapsia ja aikuisia-esikoisessaan. Toisinaan huumori on liian kevyttä käsitelläkseen aihetta sen vaatimalla arvokkuudella. Näyttelijöistä lähtevä ja aitoutta huokuva arkirealismi puolestaan käväisee tarinan loppuoliskolla Pahan maan viitoittamilla ”draamaa draaman vuoksi”-karikoilla. Tuntuu, että Miehen työhön on kirjoitettu hieman liikaa kaikkea, kokonaisuus kärsii kun tekijöiden sormet osoittelevat kaikkialle.

Vaikka elokuvassa itketään räkä poskella ja sammutaan sohvalle tyhjä kossupullo kainalossa, Miehen työ onnistuu olemaan enemmän kuin melankolinen pahan olon elokuva. Esimerkiksi kohtaus, jossa Juha istuu vastentahtoisesti kylpyammeessa nuoren, kehitysvammaisen tytön kanssa on kaikessa hiljaisuudessaan todella painostava ja ajatuksia herättävä. Tällaisessa elokuvallisessa ilmaisussa Salmenperä onkin vahvimmillaan.

Tommi Korpela kirjaimellisesti ruumiillistaa suomalaisen, rosoposkisen miehen komealla ja intiimillä tavalla. Juhan vaimoa esittävän Maria Heiskasen suorituksesta ei löydy paljoa vivahteita, mutta se on kylmyydessään toimiva. Juhan kaveri Olli (Volanen), alkoholisoitunut taksikuski on kirjoitettu turhankin selkeästi koomiseksi sivuhahmoksi eikä toimi vakuuttavasti kun yhtäkkiä pitäisikin olla vakava. Sivuhahmojen joukko puolestaan on yllättävän rikas ja toimiva. Onkin mielenkiintoista, kuinka otsikosta huolimatta elokuva rakentaa hiljalleen Juhan asiakkaiden kautta eräänlaisen nykynaisen muotokuvan. Jokaisella asiakkalla on jokin motiivi käyttää Juhan palveluita, jokin asia pielessä omassa elämässään.

Virheistään huolimatta Miehen työ on ansiokas kotimainen elokuva, jonka olemassaololla on tarkoitus. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista Suomen elokuvasäätiön tukea nauttivista elokuvista.

3.5

Poiminta

Genret: draama
Kesto: 97 min
Ohjaaja: Aleksi Salmenperä
Pääosissa: Tommi Korpela,Maria Heiskanen,Jani Volanen,Konsta Pylkkönen,Stan Saanila
Valmistusmaa: Suomi
Valmistusvuosi: 2007

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

5 Comments
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
Anonymous
Anonymous
16 years ago

Kylläpä taas masentaa tälläisen elokuvan jälkeen. Suomi-pojat näyttävät taas, että melankolian, epätoivon ja suoranaisen vitutuksen kuvaaminen onnistuu meiltäkin mallikkaasti. Katsojan käteen jääkin elokuva, joka ahdistaa ja masentaa aina loppuun saakka siitäkin huolimatta, että ohjaus on mallikasta ja näyttelijät rooleissaan varsin mainioita. Masennuksen aikaansaamisesta arvioisin tämän elokuvan arvosanalla 4/5p.

LOL
LOL
16 years ago

🙁 Se oli ihan vitun surkee leffa

LMAO
LMAO
16 years ago

Vanhahtava leffa, olisi toiminut paremmin jos olisi selvästi kirjoitettu, että leffa sijoittuu jonnekin ankealle 90-luvulle, kun Suomi oli yhtäkkiä köyhtynyt laman vuoksi. Ärsytti myös ne mukahauskat sitcom -pläjäykset. Onneksi tuo ei ole suomalaisen miehen prototyyppi. Osa suomalaisista luulee vieläkin, että jotkut sata vuotta vanhat stereotypiat kuvastavat Suomea parhaiten.

Luottamusmies Jouko
Luottamusmies Jouko
16 years ago

Mielestäni on kovin väärin, että mainitset arvostelussasi sanan “kehitysvammainen”. Sietäisit hävetä, ovat nekin ihmisiä…

Luottamusmies Jouko
Luottamusmies Jouko
16 years ago

Niin ja olen huomaavinani kuvasi virneestä, että sinä, et ole “rosoposkinen mies” ja siksi haukut Tommi Korpelaa ja meitä muita Suomalaisia. Ps. en aio lukea ihmisrasistisia arvostelujasi enää ikinä!!!!