The Beyond

Italialaisen Lucio Fulcin massasta poikkeava ohjaustyyli on painunut syvälle elokuvaharrastelijoiden mieliin. Tunteiden kirjon äärilaidoissa poukkoileva ohjaustyyli, 70-luvun discomusiikki ja zoomit veripisaroihin eivät kerta kaikkiaan jättäneet ketään alan harrastelijoista kylmäksi. Muille katsojille elokuvat saattoivat sitten vastaavasti olla täyttä ajanhukkaa. Vuonna 1981 valmistunutta The Beyondia voidaan pitää ehkä Lucio Fulcin tunnetuimmaksi jääneenä gore-elokuvan malliteoksena.

Elokuva:

Liza Merril perii sedältään ränsistyneen hotellin New Orleanssissa. Alueella sattuu liikuskelemaan kaiken näköistä enemmän ja vähemmän outoa porukkaa. Liza näkee kuitenkin hotellissa viitteitä paremmasta tulevaisuudesta ja päättää alkaa kunnostamaan sitä. Hotellin historia kuitenkin kätkee sisuksiinsa synkimmän salaisuuksista… 1920-luvulla hotellissa asustanut taiteilija lynkattiin paikallisten toimesta. Viimeisillä voimillaan taiteilija oli kertonut yhdestä hotellin alla sijaitsevasta helvetin portista, ja siitä että vain hänellä on avain pelastukseen…

The Beyond kuvattiin todella pienellä budjetilla, kuten oikeastaan jokainen Fulcin teoksista. Kyseinen tosiseikka myös loistaa elokuvan joka nurkasta päivänvalon tavoin. Tarina on lähinnä absurdi elefantin mentävine juoniaukkoineen. Elokuvan ohjaus on vähän mullin mallin ja hakee kohteitaan jatkuvasti kohtauksesta toiseen. Kuvakulmat vaihtelevat jatkuvasti yön ja päivän välillä, mutta tuovat samalla elokuvaan sen kaipaamaa surrealistista näkökulmaa. Lisäksi suurin osa näyttelijöistä on enemmän tai vähemmän amatöörejä muutamaa päänäyttelijää lukuunottamatta. Muun muassa lopun Tuonela -kohtauksen vainajien on kerrottu olleen vain sattumanvaraisesti kadulta poimittuja tavallisia pummeja, jotka sitten elokuvassa makasivat kuolleina viinapullo palkkanaan. Näistä seikoista huolimatta elokuva siltikin onnistuu kuvastamaan 1970 -ja 1980-luvun vaihteen italialaisia elokuvia paremmin kuin monet muut. Kyseessä on puhdasta viihdettä veristen elokuvien ystäville.

Kuva:

Suurelle yleisölle vielä ehkä aavistuksen tuntemattomat AWE (Another World Entertainment) ja Firebox ovat tehneet hyvää työtä julkaisun transferin kanssa. Elokuvan ensimmäinen todellakin iloinen yllätys oli suhteellisen roskaton anamorfinen 2:35:1 -kuvajulkaisu. Elokuvan värit ovat kuitenkin aavistuksen harmahtavat ja latteat. Toisaalta transfer on kuitenkin tarkkuudessaan selkeästi monia muita kyseisen aikakauden ja budjetin elokuvia laadukkaampi.

Ääni:

Julkaisu sisältää alkuperäisen italiankielisyyden sijasta englanninkielisen Dolby Digital Stereo dubbauksen. Kyseessä ei sinänsä ole mikään haittatekijä, sillä italialaisten elokuvien ääniraidat yleensä joka tapauksessa nauhoitettiin uudestaan studioilla. Itseasiassa julkaisun mukana tullut englantidubbaus on huomattavasti monia italiadubbeja laadukkaampi.

Äänimaailma jää julkaisun ainoalla ääniraidalla kuitenkin varsin latteaksi, eikä kierrä juurikaan eri kaiuttimissa. Tämä ei kuitenkaan sinällään haittaa, koska ääniraitalla ei onneksi esiinny merkittävää kohinaa. Hyväksi julkaisun äänenlaatua ei kuitenkaan voi missään nimessä sanoa.

Extrat:

Julkaisun extrat ovat kohtalaiset: Alkuperäinen traileri, kasa saman julkaisijan muita trailereita, kuvagalleria, ohjaajan filmografia ja päänäyttelijän filmografia. Esimerkiksi David Warbeckin ja Catriona MacCollin kommenttiraita (löytyy mm. Anchor Bayn julkaisusta) ikävä kyllä jää puuttumaan tästä julkaisusta.

Yhteenveto:

Kokonaisuutena Firebox ja AWE ovat tehneet aivan vertailukelpoista jälkeä. Kuvanlaatu on mielestäni keskimääräistä tasoa parempaa ja äänenlaatukin ihan siedettävää. Lisämateriaaleja julkaisussa voisi kieltämättä olla enemmänkin. Tällaisenaan julkaisun lisämateriaalit pystyy selaamaan läpi minuuteissa. The Beyond ansaitsee paikkansa yhtenä merkittävänä osana nykyelokuvan kehitykselle. Elokuvallisesti kyse ei ole mistään oscarin arvoisesta teoksesta, mutta tunnelmallisesti The Beyond on kauhua kaikkein viihteellisimmästä päästä.

Kiitokset Fireboxille arvostelukappaleen toimittamisesta.