Leijonakuningas 3: Hakuna Matata

Ihminen on joutunut taistelemaan elinaikanansa jos jonkinlaista uhkaa vastaan. Monet ovat rinnastaneet Disneyn luokattomat jatko-osat näiden uhkien joukkoon. Itse en ollut aikaisemmin yhtä ainoaa suositun piirretyn jatko-osaa nähnyt, joten ajattelin nyt koettaa näitä tuhovälineitä käytännössä. Leijonakuningas oli aikoinaan yksi omista suosikeistani, joten valinta tuntui varsin itsestäänselvältä.

Enpä osannut varautua että tunnelma onnistutaan pilaamaan ennätyksellisesti jo elokuvan alussa. Kaksi epämääräistä… eläintä, jotain mangusteja ja möhkösikoja ilmeisesti, katselevat elokuvateatterissa leffaa kaukosäätimen kera ja kelailevat sitä edes ja takas. Jonkun mielestä varmasti huvittavaa, minusta lähinnä säälittävän surkuhupaisaa.

Kun elokuva vihdoin saadaan käyntiin niin samat otukset katkovat sitä jatkuvasti kaukosäätimellään. Jälleen kerran joku voi pitää tätä huvittavana, minä revin sen vuoksi lähinnäkin hiuksia. Leijonakuningas 3 on mitä selkeämmin täysin viihdeleffa, traagiset elementit puuttuvat täysin, tämä pätkä on suunniteltu viihdyttämään ja pitämään katsoja huvittuneena. One-linereita ja vitsejä sinkoileekin aivan älyttömällä vauhdilla. Osa niistä avautuu vain alkuperäiset Leijonakuninkaat katsoneille, osa meille muillekin. Itse nauroin elokuvan aikana tasan yhden kerran: vitsi marssivista hyenoista ja Riverdancesta ylitti korniudessaan kaiken aikaisemmin näkemäni ja tilanne oli niin huvittava että syljin kahvini lattialle nauraen räkäisesti.

Valitettavasti sekin hyvä loppui hyvin pikaisesti. Loput elokuvasta oli kohtuullisen tyhjänpäiväistä kertausta aikaisempien Leijonakuninkaiden tapahtumista hieman eri näkökulmista katsellen. Hahmot oli puhuttu suomeksi, jota voidaan ainakin Simban tapauksessa kyllä pitää enemmän onnettomuutena kuin hienona asiana. Helium-ääninen pikkupoika leijonana oli saada minut itkemään. Kannattaa siis tukeutua englanninkieliseen ääniraitaan, jos satutte tämän elokuvan joskus erheessä hyllystä poimimaan. Ainakin laulut toimivat englanniksi paljon suomea paremmin.

Myönnetään toki etten millään muotoa kuulunutkaan tämän elokuvan kohderyhmään, mutta oma lapsuuteni ei niin kaukana ole, etten voisi rehellisesti sanoa että jos minulle olisi tämänkaltaista elokuvaa tyrkytetty, olisin ottanut sen loukkauksena omia älyllisiä lahjojani vastaan. Minä kun olin lapsena hyvinkin fiksu kaveri.

Kenellekään ei varmasti jäänyt epäselväksi etten pitänyt tästä elokuvasta? Saakoon se nyt yhden tähden vaikkapas siitä Riverdance-vitsistä.