Spider-Man 2

Stan Leen ja Steve Ditkon luoman sarjakuvan pohjalta tehty kahden vuoden takainen Spider-Man oli varsinainen menestys ja motivoija tuleville sarjakuvafilmatisoinneille. Kakkososa sijoittuu aikajanalla heti ykkösosan perään. Peter Parkerin (Tobey Maguire) kaksoiselämä alkaa saada ei-toivottuja piirteitä: ihmissuhteet ovat solmussa, vuokra on rästissä, pizzakuskin työstä tulee potkut eikä opiskelu suju rikollisjahdin aiheuttaman uupumuksen vuoksi. Hämiksen on tehtävä valinta mitä elämältään haluaa.

Lisää ongelmia on tulossa, kun ahkeran tiedemiehen Otto Octaviuksen (Alfred Molina) fuusiokoe menee pieleen ja mies muuttuu Tri Mustekalaksi, kuusikätiseksi konnaksi, jonka tekemiset uhkaavat Hämiksen kotikaupunkia. Sopivan lisämausteen soppaan tuo Octaviuksen kanssa työskennellyt Harry Osborn, (James Franco) jolla on tuoreessa muistissaan isänsä, Vihreän menninkäisen (Willem Dafoe) kuolema ykkösosasta.

Ensimmäisestä osasta tutut kasvot ja ohjaajan pallilla istuva Sam Raimi tuottavat jälleen tulosta ja katsoja saa nauttia tunteikkaasta ja henkeäsalpaavasta menosta. Näyttelijät saavat jo ennestään tutuista roolihahmoistaan vielä enemmän irti kuin ykkösosassa. Maguiren (Wonder Boys) hieno roolityö vetää leveän kuilun epäluotettavan ja sähläilevän mutta herkän Parkerin ja rikollisia selättävän supersankarin välille; Parkerin nyt viimeiseksi luulisi piiloutuvan hämisnaamarin taakse.

Kirsten Dunst (Crazy/Beautiful) tekee Spider-Manissa sen minkä Jennifer Connelly Hulkissa eli tuo mukaan draamaa ja herkkyyttä sekä syventää päähenkilön persoonallisuutta. Vaikka Dunst ei aivan Connellyn tasolle ylläkkään, on suoritusta ihailtava. Molinan (Pieni suklaapuoti) Octavius on hämmentävä hahmo, koska katsoja ei tiedä miten suhtautuisi sillä tiedemieshän joutui pahan puolelle tahtomattaan. Hauskin rooli on J.K Simmonsilla narsistisen koomisena lehtikustantajana.

Spider-Manin perusidea on perinteisessä hyvän ja pahan välisessä taistelussa mutta elokuva on enemmän kuin pelkkää perusviihdettä: se raapaisee pintaa syvemmältä. Raimi luottaa näyttelijöihinsä ja nostaa henkilöt ja heidän väliset suhteensa korkealle, jopa toimintajaksojen yli. Vauhdista ja vaarallisista tilanteista ei kuitenkaan tule pulaa, mistä osin pitää huolta 200 miljoonan dollarin jättibudjetti, josta neljännes käytettiin erikoistehosteisiin. Romua tulee ja Hämis liitelee näyttävästi kattoja pitkin seittinsä varassa.

Suurin heikkous on itse tarinassa. Ykkösosan juonen kierrätys tuntuu hieman halvalta ratkaisulta mutta ei se häiritse läheskään yhtä paljon kuin uusimmassa Terminaattorissa. Spider-Man 2 nousee hitusen ykkösosan yläpuolella ja on näin yksi kesän positiivisimmista yllätyksistä.

  • 80%
    Spider-Man 2 - 80%
80%

Tiedot

Genret: fantasia,toiminta
Kesto: 130 min
Ohjaaja: Sam Raimi
Pääosissa: Tobey Maguire,Kirsten Dunst,Alfred Molina
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 2004

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

4 Comments
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
no jaa
no jaa
18 years ago

elokuva ei ole hyvä eikä huono ainoa kiinnostava juttu elokuvassa on se että sen spiderman. Ykkösosa on paljon parempi

Spider-Fan
Spider-Fan
18 years ago

Parempi kun ykkös osa…! Elokuvan tapahtumat kiertävät kaukaa sarjakuvien juonen, mutta tällä kertaa sen annan anteeksi.

Hämäri
Hämäri
17 years ago

Ihan hyvä elokuva! Kolmososa tulee maaliskuussa JIHAA!

Liki täydellinen
Liki täydellinen
17 years ago

Muutamaa toimintaosuutta ja imelää dialogia lukuunottamatta spider-man 2 on nerokkaasti keskittynyt peter parkeriin, eikä hämikseen. Kyllähän hämistä riittää mutta keskeisenä teemana on peterin yritys tasapainoilla kahden olemuksensa kanssa. Hän jopa jättää seittisinkoilun sinäänsä ymmärrettävistä mutta itsekkäsitä syistä. Lopulta hän tajuaa että hämähäkkimiestä tarvitaan ja että mary jane ottaa itse vastuun siitä että tietää kuka hän on. Elokuvan paras ja samoiten hauskin kohta on se jossa peter yrittää hypätä talon katolta toiselle. Danny Elfmanin tunnusmusiikki luo kohtaukseen juuri sen mitä hämähäkkimies elokuvat kaipaavat ja tarvitsevat fiilisten nostamisessa. Harmi että kaveria ei hämis 3:ssa kuultu.