Televisiosta varmastikin tuhannen kerran tullut Demolition Man on oman genrensä yksi legendaarisimmista elokuvista. Se on kliseinen, itseironinen ja futuristinen toiminta-rymistely, joka edelleen hakee tavallaan vertaistaan viihdyttävyydellään. Sylvester Stallonekin tekee pääroolissa pilaa itsestään kuin myös koko elokuvasta, joka on tarkoitettu pelkäksi sokerihattaraksi: nautiskeltavaksi.
Elokuvan juoni on oikeastaan aika outo ja hullu kostotarina, jonka taustamotiiveista ei kerrota mitään. Pääasiassa elokuva kuitenkin kulminoituu Stallonen esittämän John Spartanin ja Snipesin esittämän Simon Phoenixin hulluksi välienselvittelyksi. Alun pakollisen ammuskelun ja räjähdyksien jälkeen molemmat sekopäät pakastetaan ja herätetään myöhemmin tulevaisuudessa. Tekopirteän fasistiseen yhteiskuntaan herätetty Phoenix alkaa tekemään tuhojaa pitkin San Angelesin futuristisia katuja: kun poliisikaan ei osaa tehdä muuta kuin kysyä ohjeita tietokoneelta, on apuun kutsuttava pakasteesta Spartan, jonka viha Phoenixia vastaan on käsittämätön. Spartanin mietelause: “pistetään toinen hullu toisen perään” pitää täysin paikkansa ja loppujen lopuksi ajatellessa katsoja alkaa väkisinkin miettimään kumpi on hullumpi: Spartan, joka jahtaa vailla motiivia Phoenixia vai Phoenix, joka tappaa ja tuhoaa kaiken?
Elokuvan näyttelijät ovat suhteellisen nimekkäitä. Sylvester Stallone sai tästä roolista taas pienen piristysruiskeen urallensa armottomana kyttänä, John Spartanina. Onneksi Stallone ei onnistunut vetämään koko roolia ihan läskiksi, sillä sen verran miehestä löytyy itse-ironiaa, ettei Spartanin joillekin ilmeille ja puheille voi kuin hymyillä. Kun Stallone ei ota rooliansa kovin vakavasti, on päähenkilö nautittavan hassu lihaskasa, joka hakkaa ja tappaa kaikki rottaa suuremmat. Myös Wesley Snipes nautiskelee roolinsa läpi sen kummempia ajattelematta. Rennon oloinen, itseään toteuttava, Snipes on aika hauska pahis. Loppujen lopuksi farmari-haalareihin pukeutunut Phoenix on hahmona vähäeleisen tappava, joka ei silti unohta läpänheittoa kriittisellä hetkellä.
Rennosti ottaa roolinsa myös Sandra Bullock, jonka vastuulle jää tässä testosteronia tihkuvassa elokuvassa naisten roolit. Bullock näyttelee tulevaisuuden poliisia, Lenina Huxleyta, rennon vapautuneesti. Hänkään ei rooliaan ota mitenkään hirveän vakavasti, eikä sitä ohjaaja Brambilla ole edes vaatinut. Muutenkin elokuvasta huokuu, ettei sitä pidä ottaa tiukkailmeisenä ammuskeluna, vaan puhtaana viihteenä.
Demolition Man ottaa yleisönsä: se tarjoaa aivotonta ammuskelua hassussa, joskin myös iloisen ärsyttävässä ympäristössä, jossa museon oppaat suhtautuvat asehuoneessa riehuvaan vieraaseensa avuliaalla tavalla. Hölmön ideologinen maailma saa väkivaltaisen katkunsa, kun 1990-luvun luolamiehet, barbaarit, tulevat arvostelemaan ja ihmettelemään tulevaisuuden elämäntapoja pistäen samalla paikat remonttiin. Tämän ja kymmenien muiden asioiden takia elokuvaa voi suositelle katsottavaksi milloin vain: vaikkapa ensi vuonna, kun se kuitenkin tulee taas televisiosta.
-
75%
Tiedot
Genret: komedia, sci-fi, toiminta
Kesto: 110 min
Ohjaajat: Marco Brambilla
Pääosissa: Benjamin Bratt, Nigel Hawthorne, Sandra Bullock, Sylvester Stallone, Wesley Snipes
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 1993