Seitsemän

William Somerset: This isn’t going to have a happy ending.

Minulle neron, aivan omaa laatuaan olevan, jokaisesta elokuvasta visuaalisen ihmeen tekevän David Fincherin grungelogoinen Se7en on yksi parhaista elokuvista ikinä. Andrew Kevin Walkerin kirjoittama tummanpuhuva tarina ja Fincherin toteuttama teos mahtavine äänimaailmoineen ja kuvineen ilman auringonpaistetta pitää mielen ahdistuneena koko intensiivisen kestonsa ajan.

Nerokkaasti nivottu juoni kietoutuu seitsemän kuolemansynnin ympärille, mitkä taasen vievät Morgan Freemanin ja Brad Pittin suoraan kiirastulen pahimpaan onkaloon. William Somerset (Morgan Freeman) viettää etsiväuransa viimeisiä päiviä. Jarrutusta tulee mitä eriskummallisemman murhan, sekä nuoren ja innokkaan etsivä David Millsin mukaan tulemisen kautta. Määrätietoisesti etenevä tarina paljastaa etsiville, että kyseessä on sarjamurhaaja, joka tappaa kunkin uhrinsa hänelle kuuluvan kuolemansynnin varjossa. Nerokas murhaaja jättää vain vähän vihjeitä jokaiselle murhapaikalle ja näin etsivät löytävät itsensä aina umpikujasta. Ennen seuraavaa murhaa.

Se7en viljelee kontrasteja. Hahmot ovat ehkäpä selvimmät näistä: vanha, järjestelmällinen, filosofinen Somerset ja nuori, innokas, tunteiden mukaan toimiva Mills toimivat mainion kirjoituksen ja ohjauksen saattelemana erittäin loistavasti kaikesta kliseisyydestään huolimatta. Elokuvana minun kohdallani Se7en järisyttää ja tämän kaltaisia; mustanpuhuvia, groteskeja, päivänvalottomia, non-happy ending -elokuvia tarvitaan. Elokuva sisältää myös vahvan filosofisen kannan. Somersetin tutkiessa kuolemansyntejä ja niiden motiiveja mm. Danten teoksista, sanoma huipentuu John Doen (Kevin Spacey) ja Millsin mahtavaan dialogiin, joka pistää miettimään.

Brad Pittin ensimmäinen suuri osa jo todistaa, että teini-idolin takana piilee oikea, aivan erinomainen näyttelijä. Koko elokuvan aikana Pittin esittämä Mills käy läpi suunnattoman tunteiden kirjon, ja varsinkin lopun kohtaus jää näyttelijäperformanssina mieleen ikuisiksi ajoiksi. Millsin luonne ruumiillistuu täydellisesti Pittiin. Sopivan rosoinen ulkomuoto ailahtelevalla sisäpuolella on Pittissä kaikessa täydellisyydessään. Morgan Freeman on myös täydellinen esittäessään Somersetia. Eniten hahmossa ihastutti kokoaikainen säntillisyys ja faktojen tajuaminen.

William Somerset: This guy’s methodical, exacting, and worst of all, patient.

Mitä Somersetiin vielä tulee, kukaan tuskin kaptivoisi häntä paremmin, kuin Morgan Freeman. Gwyneth Paltrown rooli Tracy Millsinä on siinä mielessä vaativa, että hänelle jää elokuvan ainoan esillä olevan naispuolisen henkilön esittäminen. Pettymykseksi Paltrow onnistuu kohtalaisesti: vuoropuhelut ovat hieman pökkelön kuuloisia ja tunnelma on ikävän väkinäinen koko ajan. Jokatapauksessa itse rankkaan roolin todella vaativaksi, ja kerta kyse ei ole suuresta pääosasta osittainen epäonnistuminen ei haittaa kovinkaan paljoa. Kevin Spacey John Doen roolissa on mahtava, kieroutunut, pelottava. Spacey varastaa shown (taas) astuessaan kuvaan. Spaceystä ja hänen shown varastamistaidostaan kuulee eriäviä mielipiteitä, mutta minä en voi olla pitämättä siitä. Hahmot ovat kauttaaltaan erittäin hyvin kirjoitettuja, eikä mikään tunnu päälleliimatuilta tai epäloogiselta.

Kuten todettu, Fincherin elokuvissa visuaalisuus on omassa luokassaan. Se7en ei tee poikkeusta. Väriteemassa pyöritään jälleen hyvin tummalla laidalla erinomaisin tuloksin. Vaikka erinomaista onkin, ei kamerantakainen anti toimisi ilman Howard Shoren mahtavia sävellyksiä. Audiovisuaalista puolta täytyy korostaa myös suunnattomalla yksityiskohtaisuudellaan. Elokuva sisäistää kaikki äänet ympäröivästä synkästä miljööstä aina vesisateesta ukkoseen ja muihin random -ääniin.

Se7en on yksi aikojemme parhaista jännityselokuvista. Intensiivisesti määränpäähänsä etenevä luotijuna ei imullaan päästä katsojaa penkistä irti. Ja mikä parasta, imu ei hellitä seuraavillakaan katsomiskerroilla.

5

Poiminta

Genret: jännitys
Kesto: 125 min
Ohjaaja: David Fincher
Pääosissa: Morgan Freeman,Brad Pitt,R.Lee Ermey,Gwyneth Paltrow,Kevin Spacey,John C. McGinley
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 1995

Sending
User Review
0 (0 votes)
0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

0 Comments
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments