Bad Luck Love

Kaikkien satojen “Pekko Turhapuro ja Marsalkan sauva” elokuvien jälkeen ei enää jaksa uskoa suomalaisten elokuvallisiin kykyihin. Ainaisista kylähulluista ja järjettömästä ryyppäämisestä kertovat elokuvat saattavat naurattaa jonkin aikaa, mutta kun sama vitsi on venytetty kymmeniin elokuviin, alkaa paatuneimmankin suomi-filmi fanaatikon silmistä ja korvista vuotaa verta.

Sitten Suomen elokuvamaailman tähtitaivaalle pongahtaa kuin tyhjästä Olli Saarela niminen ohjaaja elokuvallaan Rukajärven tie. Rukajärven tie-elokuvaa voidaan pitää suomalaisen elokuvan uuden aallon laukaisseena voimana. Antti Tuurin jatkosotaan sijoittuvan romaanin filmatisoinnin jälkeen, Saarela päätti ottaa hieman maanläheisemmän aiheen, ja ohjasi elokuvan Bad Luck Love.

Bad Luck Love on tarina Alista (Jorma Tommila) ja Pulusta (Tommi Eronen). Kahdesta kriminalisoituneesta veljeksestä, jotka pyörittävät pientä jengiä Helsingissä. Murhattuaan väkivaltaisesti hieman vaikutusvaltaisemman rikollispomon Heinosen (Kari Väänänen), päätyy Ali vankilaan tiilenpäitä laskemaan. Alin oleillessa vankilassa, synnyttää hänen tyttöystävänsä Inka (Maria Järvenhelmi) tälle lapsen. Lapsen syntymä saa Alin pohtimaan elämänarvojansa uudelleen, ja hän päättääkin hylätä rikollisen elämän.

Bad Luck Love on melko katu-uskottava suomalaista alamaailmaa kuvaava teos, tosin muutama särö senkin muuten lähes täydellisestä illuusiosta löytyy. Näistä mainittakoon muun muassa Kari Väänäsen näyttelemä Heinonen joka on yksi elokuvan huonoimmista puolista. Väänänen ei vain yksinkertaisesti ole vakuuttava, ja Heinosen “kummisetämäiset” elkeet eivät sovi Helsingin alamaailmaan. Toinen hieman häiritsevä seikka on Alin vankilatuomion lyhyys. Vaikka suomalainen lainsäädäntö ei aina ehkä olekaan niin ankara kuin toivotaan, uskoisin silti että väkivaltaisesta huumehöyryissä toteutetusta murhasta tippuisi hieman enemmän vankeutta kuin neljä vuotta.

Jorma Tommila Alin, ja Tommi Eronen Pulun roolissa ovat sitten Väänäseen verrattuna täysin toista maata. Maria Järvenhelmi Inkan roolissa on myöskin ihan passeli, vaikkei hän ehkä mikään “tiukka gimma” olekaan, vaikka Heinonen häntä elokuvassa niin nimittääkin. Neljännen pääroolin elokuvassa varastaa Giant Robotin erittäin sulavat ja funkahtavat musiikit. S, M, L, XL sekä Helsinki Rock City ovat aivan omiaan lisäämään elokuvan jo muutenkin mahtavaa tunnelmaa.

Elokuva suorastaan pursuaa uskonnollisia symboleita, sekä tyyliteltyjä kuvakulmia ja leikkauksia. Bad Luck Love saa myös katsojan pohtimaan sitä, onko entisen rikollisen edes mahdollista kääntää selkäänsä menneisyydelleen ilman sen suurempia seurauksia. Kaikin puolin upea, ja omasta mielestäni ehkä paras, ja ulkomaita ajatellen ehkä markkinakelpoisin Suomessa koskaan tehty elokuva.