Bad Taste

Bad Taste on koominen elokuva. Peter ”Lord of the Rings” Jackson oli ennen kultakaivosmaista Tolkien-ryöväystä juuri tällaisten kieli poskessa tehtyjen amatöörielokuvien tuottaja, ohjaaja, kirjoittaja ja mahdollisesti pääosan esittäjä. Kyseinen elokuva on silti saavuttanut tietyissä piireissä kulttimaineen, tulevassa pohdin miksi.

Bad taste ei ole aivan huono elokuva, muttei sitä hyväksikään uskalla kutsua. Tarkoitus olisi varmasti nauraa koomisesti puhuville uusiseelantilaisille jannuille jotka hakkaavat avaruusolennoilta aivot pihalle, mutta allekirjoittanutta tällainen ulostaläjäelokuva ei kiehtonut, vaikkakin paikoitellen, melko harvoin elokuva osasi naurattaa. Juoni on olemattoman mitätön, surkuhupaisa parhaimmillaankin. AIDS, eli Alien Investigation of Defence Service, Pojat ovat ryhmä äijiä, joiden tehtävä on selvittää erään kylän asukkaiden yllättävä katoaminen, mutta tämäkinjuonea lähentelevä piirre pilataan surkealla pilailulla ja aivottomalla splatterilla, minkä toteutus, vaikkakin tahallisesti koomisen huono, on melko ärsyttävää, ja ääniefektit ovat kerrassaan hulppeat, samaan aikaan huonolla ja lähes hauskalla tavalla. Elokuvan kuvaus on kaksipiippuinen aspekti. Välillä halpatuotantojälki näkyy erikoisen hyvin, välillä kunnioitettavan onnistuneesti. Musiikit aiheuttavat nauruntirskahduksia ja purskahduksia, mutta ne silti sopivat tällaiseen pläjäykseen hyvin, niitä ei siis voi ottaa kovinkaan tosissaan.

Bad Taste on elokuva joka varmasti vetoaa niihin katsojiin, jotka eivät tahdo totista viihdettä, vaan filmillisen surkuhupaisan surkeasti toteutettua räminää, mikä siltikin on yllättävänkin viihdyttävää, ellei sitten satu pitämään hyvistä, laadukkaista elokuvista. Elokuvaa voisi luonnehtia väliinputoajaksi, ei hyvä, ei huono, toteutus ei ole hyvä, muttei huonokaan. Itse en pätkästä osannut nauttia erityisen paljoa, mutta ymmärrän mistä kulttimaine on peräisin, sen huomaa heti ensiminuuteilla, siltikin varoituksen sanana sanottakoon että on eri asia pitääkö itse elokuvasta.