Amatöörit

Michael Traegerin käsikirjoittama esikoisohjaus tuo väistämättä mieleen jotain hyvinkin tuttua. Kyseessä on pääosaa näyttelevä Jeff Bridges, jonka hieman rosoinen ja rento rooli tuo mieleen väistämättä “The Duden” Coenin veljesten loistavasta elokuvasta nimeltä The Big Lebowski. Ja samaa hyvää tunnetta on myös koko elokuva, sillä tämän hyväntuulisen komedian pikkukaupungin asukkaille ei voi olla hymyilemättä. Aikuisten komediana esittäytyvä Amatöörit (The Moguls) onkin varsin hyväksyttävä elokuva ainaista rahapulaa potevista ihmisistä, jotka päättävät tehdä pornoelokuvan. Tuloksena on hauskaa sanailua, paljon mielenkiintoisia hahmoja ja yllättäen vain pieni ripaus pikkutuhmaa keikistelyä. Toisin sanoen jos haluat nähdä puolialastomia ihmisiä ja huonoa komediaa, niin katso mikä tahansa American Pie-elokuvan jatko-osa ja jos taas haluat jotain päinvastaista, niin tutustu toki tähän Traegerin toimivaan elokuvaan.

Vaikka Amatöörit tuntuukin joltain osin (lähinnä tunnelmaltaan) Big Lebowskin kopiolta, niin silti elokuva tarjoilee varsin hauskoja hahmoja. Jonkinlaisesta isyys-kompleksista kärsivä ja itsensä riittämättömäksi tunteva Jeff Bridges on luonnollisesti Andy Sargenteen roolissa hyvin elokuvassa mukana. Kantapaikassa syntyvä kuningasajatus ei luonnollisesti kavereita ihan ensin kiihdytä, mutta lopulta idea pornoelokuvasta saa tulta alleen tarjoten tilaa muun muassa heteroa näyttelevälle Ted Dansonille, jonka kaappihomon rooli saa elokuvassa aikaan muutaman hyväksytyn hymähdyksen. Tim Blake Nelson puolestaan pehmoilee hieman kliseisesti ja varmasti miltei kaikille tuttu Joe Pantoliano jatkaa hauskoja roolejaan tällä kertaa hassun nimisenä valokuvauskojun myyjänä (Some Idiot), jonka vastuulle lankeaa pornoelokuvan ohjaus. Elokuvassa on toki muitakin näyttelijöitä ja muun muassa William Fichtnerin hissukka-rooli tasapainottaakin elokuvaa mukavasti, kun taas lähinnä Gilmoren tytöistä mieleen jäänyt Lauren Graham ihastuttaa elokuvan naistähtenä.

Amatöörit on hyvin näkymättömäksi jäänyt (never heard)komedia, joka jäi minunkin haaviini videovuokraamossa melkoisen sattuman kautta. Tämä on ehkä osasyy siihen, että elokuva tuntui jopa niin hyvältä: kun komedialta ei osaa odottaa mitään, niin silloin katsoja alkaa nostamaan peukkuaan pystyyn paljon herkemmin. Ja toisaalta… Mikseipä ei nostaisi, sillä Amatööreistä ei pahaa sanottavaa juurikaan löydy, sillä elokuvan yleisilme on hyvin lämmin ja äärimmäisen typeriä ja miksei kliseisiäkin käänteitä vältellään melko onnistuneesti. No okei, onhan elokuvassa tietenkin se pakollinen ihastuminen ja rakastuminen jopa kahteen kertaan, mutta tällä kertaa Bridgesin ja Grahamin pieni teerenpeli tuntuu varsin raikkaalta kulahtaneen sijaan. Kun katkeraa kalkkia ei muutenkaan tarjoilla, niin käsissä on oikeasti ihan katsottava komedia, jota voi genren hieman varttuneimmille ystäville huoletta suositella. Teini-ikäiselle katsojalle elokuva voi tosin olla sitten sitä katkerampaa kalkkia, mutta se nyt taas on täysin mutua.