elokuvateatteri.com

melkein kaikki elokuvista, suomeksi

Clint Eastwoodin Iwo Jima -tuplan kahta teosta, Isiemme liput ja Kirjeitä Iwo Jimalta, on vaikea olla vertaamatta keskenään. Vaikka molemmat elokuvat kertovat samasta, toisessa...

Clint Eastwoodin Iwo Jima -tuplan kahta teosta, Isiemme liput ja Kirjeitä Iwo Jimalta, on vaikea olla vertaamatta keskenään. Vaikka molemmat elokuvat kertovat samasta, toisessa maailmansodassa käydystä Iwo Jiman taistelusta Yhdysvaltain ja Japanin välillä, kertovat ne kuitenkin täysin erilaisen tarinan. Siinä missä "Liput" keskittyy yksittäisiin ihmiskohtaloihin ja sodan jälkeiseen raadollisuuteen jenkkien näkökulmasta katsottuna, kuvaa "Kirjeitä" Iwo Jiman taistelun japanilaisten näkökulmasta.

Toisen maailmansodan lopussa Japanin keisarikunnan resurssit ovat lopuillaan, ja sodankäynnin kannalta tärkeän Iwo Jiman saaren puolustus näyttää toivottomalta. Luovuttaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto, ja näin katsoja saa seurata jo valmiiksi kuolleiden japanilaissotilaiden viimeisiä yrityksiä puolustaa maataan.

Kirjeitä Iwo Jimalta toistaa historian tapahtumat yksittäisten sotilaiden, lähinnä kenraali Tadamichi Kuribayashin (Watanabe) ja sotamies Saigon (Ninomiya) kannalta. Sota näyttäytyy epätoivoisena, ahdistavana ja synkkänä inhimillisenä tragediana, ja sen lopputuloksen synkkä ennalta-arvattavuus saa katsojan syventymään tapahtumiin ja henkilöhahmoihin vahvasti. Varsinkin Saigoa esittävä Kazunari Ninomiya hoitaa roolinsa varmuudella. Hänen ansiostaan moneen kertaan kuultu tarina raskaana olevasta vaimosta kotona ei tunnu vieläkään kliseiseltä ja vanhentuneelta.

Vaikka perusasiat ovat samat kuin missä tahansa sotaelokuvassa, tuo Eastwoodin taito kuvata ihmiskohtaloita tarinaan poikkeuksellista syvyyttä. Myös se, että tällä kertaa kuvataan sota Japanin armeijan näkökulmasta, tuo tarinalle ripauksen tuoreutta. Keisarillisen armeijan kohtaloon syventyy paljon helpommin, kuin yliannosmaiseen äklö-patriotismiin syyllistyviin amerikkais-näkökulmasta nähtyihin sotaelokuviin. Tottahan toki myös "Kirjeitä" on patrioottinen, kuten mikä tahansa sotaelokuva, mutta tällä kertaa patriotismi tarkoittaa muutakin kuin amerikkalaisen vapauden ja erinomaisuuden ylistystä.

"Lippujen" suhteellinen heikkous "Kirjeisiin" verrattuna voidaan laskea edellä mainitun syyksi, vaikka se käsitteleekin sankaruutta kriittisesti. Todellisen eron teosten paremmuuteen tekee kuitenkin kolme asiaa. "Kirjeiden" suoraviivaisuus: se ei pompi eri aikavyöhykkeillä kuten sisarteoksensa, henkilöhahmojen vahvuus, ja uuden näkökulman antaminen käsittelemällä sotaa vastustajan puolelta.

Kirjeitä Iwo Jimalta kannattaa silti ehdottomasti katsoa yhdessä Isiemme liput -elokuvan kanssa, sillä harvoin saman sodan voi kokea yhtäaikaa samanlaisena, ja kuitenkin niin erilaisena, molempien osapuolten näkökulmasta nähtynä.

5

Poiminta

Genret: draama,sota
Kesto: 141 min
Ohjaaja: Clint Eastwood
Pääosissa: Ken Watanabe,Kazunari Ninomiya,Ryo Kase,Shido Nakamura,Hiroshi Watanabe
Valmistusmaa: Yhdysvallat
Valmistusvuosi: 2007

Sending
User Review
0 (0 votes)

Juha Tuominen

0 0 votes
Article Rating
Subscribe
Notify of
guest

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

4 Comments
Oldest
Newest Most Voted
Inline Feedbacks
View all comments
lolol
lolol
16 years ago

Hieno elokuva ja yhdyn arvostelijaan lähes kaikessa. Japani on kuitenkin keisarikunta.

Anonymous
Anonymous
16 years ago

Helposti yksi vuoden 2007 parhaita elokuvia.

JT
JT
16 years ago

Nolo virhe, kiitos huomautuksesta. Joskus ei huomaa tarkistaa faktoja kun kirjoittaa enemmän tai vähemmän tajunnanvirtana tekstiä.

IJ
IJ
14 years ago

Paras toisesta maailmansodasta kertova elokuva jonka olen nähnyt.