Final Destination 2

Final Destination oli kummallinen elokuva: pienellä budjetilla viritetty ultraväkivaltainen kuolema tulee ja korjaa -leikki, josta ei toinen toistaan ironisempia kuolemia puuttunut. Ensimmäisessä osassa elokuvan pieni budjetti näkyi välistä jopa vähän turhankin selvästi ja kuolemien näyttäminen jäi ehkäpä aavistuksen puolitiehen. Myöskin elokuvan tekijöille tuntui jääneen epäselväksi tehdäänkö elokuvasta täysi farssi, vai vakavakin viritelmä. Yritystä tuntui olleen molempiin. Elokuva oli kuitenkin varsin kohtuullinen menestys tuottajilleen ja niinpä Final Destination -sarjan toinen osa jatkaa nyt pitkälti siitä mihin edellinen osa jäi – kuolema on päättänyt jatkaa sadonkorjuuta jopa entistä kyynisemmällä otteellaan kuin mitä viime osassa nähtiin…

Elokuva alkaa suunnilleen vuosi ensimmäisen osan tapahtumien jälkeen. Varsin hämärästi ensimmäisen osan tyyppeihin sotkeentunut Kimberly Corman (A.J. Cook) päättää lähteä ystäviensä kanssa lomailemaan. Matkaan on varattu jokaisen kunnollisen nuorisojengin perustarpeet: Kaljaa ja pussi “heinää”. Yhtäkkiä moottoritien liittymässä Kimberly näkee itsensä kuolemassa pian tapahtuvassa massateurastuksen omaisesta ketkukolarissa. Huumehöyryjäkö, kuka tietää.. Kimberly päättää kuitenkin pysäyttää autonsa aivan keskelle liittymää tukkien liittymän liikenteen huomatakseen vain enteensä käyvän pian toteen: Tapahtuu järkyttävä ketjukolari. Kuoleman kirjanpito on nyt sotkettu pahemman päiväisesti, ja kuolema lähtee suorittamaan yksitellen elonkorjuutaan jokaista kolarista selviytynyttä kohtaan. Tällä kertaa kuoleminen on henkilökohtaista! Tiedossa on verta, tappavia airbageja, kuolemaa ja erittäin valitettavia tikaporrasturmia…

Onneksi sekä elokuvan tuottajat että ohjaaja ovat yhdessä käsittäneet todelliset elokuvan menestyksen avaimet ja päättäneet hyödyntää arvokasta tietoaan samantien elokuvan jatko-osaan: tämän hetken nuorisoelokuvien kuuminta sanaa – camp-ilmapiiriä. Näyttelijät käyvät vähän väliä armottomilla ylikierroksilla, kuolemat ovat toinen toistaan kyynisempiä ja juonenkäänteet viimeistään tuhoavat katsojan aivosolut ja siemennesteen.

Näyte elokuvan vuorosanoista: “If Clear was right, that means Nora and Tim are going to be killed by pigeons!”

Missä Final Destination sarjan aloittava osa jäi hieman puolitiehen, siinä sarjan toinen osa onnistuu todella mallikkaasti. Kuolemisesta on vihdoin saatu katsomisen arvoista. Elokuvan koko alkuperäinen konsepti on siis vihdoin “onnistunut”. Tämän vuoksi pätkän katsomista pystyn suosittelemaan jo pelkästään cgi-efektien katsomisen riemusta. Efektit ovat ajoittain jopa erinomaisia, mutta ennen kaikkea niitä on monipuolisesti. Ja jos tämä ei vielä riitä, ainahan on mukavaa katsoa ihmisten lahtaantuvan mitä ihmeellisimmissä paikoissa mitä moninaisemmin tavoin. Elokuva rullaa lajityypissään 90 minuuttisensa mielestäni huomattavasti mallikkaammin, kuin esimerkiksi Dog Soldiers tai Freddy Vs. Jason. Pätkälle on siis täysin aiheellista antaa täydet pisteet (5/5p) camp-pisteissä! Viihdyttävyys -arvoltaan elokuva ansaitsee myöskin mairittelevat neljä pistettä viidestä. Elokuvallisesti päädyin kuitenkin antamaan ehkä toistaiseksi hankalimmalle arvostelemalleni elokuvalle kaksi ja puoli pistettä. Tätähän voi nimittäin myös yrittää katsoa puolivakavissaan…