Police Story

Okei. Näin alkuun täytyy heti mainita, että vaikka rakastankin leffoja Kaukoidästä yli kaiken, en ole koskaan ollut Jackie Chanin suurimpia faneja. Tyyppi toki raivaa korston kuin korston tieltään aivan uskomattomien liikeratojensa avulla, mutta itse elokuvan juonipuoli on vain usein tupannut jäämään todella ikävästi puolitiehen. Police Story sarjan vuonna 1985 valmistuneesta esikoisesta muodostui kuitenkin eräänlainen kulmakivi Jackie Chanin uralle.

Jackie Chanin ura näyttelijänä lähti nousuunsa jo aikaisin 1970-luvulla ja pian Jackie opittiinkin tuntemaan pienistä sivuosistaan Bruce Leen elokuvissa. Jackien liikeratojen huimiin olemuksiin kiinnitettiin huomiota ja pian Bruce Leen kuoleman jälkeen Jackiesta alettiin kohista suuren lohikäärmeen jatkajana. Jackie ei kuitenkaan itse halunnut suuren mestarin kenkiin, vaan halusi ottaa enemmänkin viihdyttäjän ja hauskuuttajan paikan elokuviinsa.

Kuuluisuuteensa Jackie polkaisi kuitenkin vasta 1980-luvulla näyttelemällä mm. kultti-klassikoiksikin muodostuneissa Lucky Stars elokuvissa. Tässä vaiheessa Hollywoodissakin oli jo huomattu Jackien ilmiömäiset kyvyt taisteluissa ja pian Jackie heitettiinkin Danny Aiellon pariksi todella keskinkertaiseen jenkkikohellukseen, The Protectoriin. Jenkit eivät ilmeisestikään vielä osanneet oikein hyödyntää Jackien hyper-energistä olemusta ja tämän vuoksi Jackie joutuikin ohjaamaan elokuvan toisen puolen melkein kokonaan uudelleen Golden Harvestille. Siltä osin peli oli jo kuitenkin menetetty ja elokuva epäonnistui pahoin. Näistä seikoista pettyneenä Jackie päätti palata takaisin kotikulmilleen Hong Kongiin ja luoda jotain sellaista, mitä kukaan muu ei siihen mennessä ollut vielä tajunnut tehdä: Poliisileffan á la Kung-Fu!

Police Storyn juoni muistuttaa paljolti varsinkin Buster Keatonin ja Harold Lloydin elokuvien juonia viriteltynä moderniin aikaan. Jackie esittää hyväntahtoista, kunnianhimoista, hyväntuulista, virka-intoista, mukavaa, mutta samalla kuitenkin väärinymmärrettyä kyttää – Kevin (Jackie) Chan Ka Kuita. Sankarimme Kevin saa tehtäväkseen osallistua poliisin salaiseen peiteoperaatioon pahan liikemies-huumelordin kiinni saamiseksi. Kaikki ei kuitenkaan mene aivan nappiin ja seuraa tiivisluontoinen takaa-ajo minkä aikana: Kevin mm. roikkuu bussin peräosasta, liukuu melkein pystysuoraa rinnettä alas, on vähällä jäädä bussin alle ja romuttaa autollaan slummialueen melkein täydellisesti. Kaikki tämä palkitaan ja elokuvan ”pahis” pääsee lukemaan tiilenpäitä telkien taa. Ilo on kuitenkin lyhytaikaista ja oikeuden päätöksestä liikemies on päästettävä vapaalle jalalle hautomaan kostoaan Kevinille. Poliisilla on kuitenkin vielä ässä hihassaan ja Kevin saakin seuraavaksi tehtäväkseen suojella jutun vastahakoista päätodistajaa, Salinaa (Brigitte Lin). Todistaja olisi kuitenkin vielä itsekin saatava uskomaan todellisen hengenvaaran olemassaolosta. Tätä seuraa huikeita taisteluita, släpstickiä ja Chanin uran parhaita stuntteja varsin virkaintoisen sankarimme mm. syöksyessä seitsemän kerrosta alaspäin tankoon kietoutuneena rikkoen kaiken siinä sivussa tielleen osuvan. Jackie Chania ei ole turhaan sanottu nykyaikaiseksi Buster Keatonin ja Bruce Leen seuraajaksi.

Stunttien koreografiat ovat ehdottomasti aitoa Jackie Chan-laatua. Varsinkin lopun ostoskeskus-kohtaus on aivan ikimuistoinen. Lasia särkyy ja paljon! Jopa niin paljon, että itse elokuvankin kuvausryhmä alkoi nimittää elokuvaa lasitarinaksi. Välillä stuntit on tosin saatu näyttämään jopa vähän liiankin helpoilta tavallisen katsojan näkökulmasta ja niiden todellinen fyysinen vaativuus ja vaarallisuus tulee ilmi täysin vasta usean suurennuslasin kanssa tiiratun katselukerran jälkeen. Chan vierailikin elokuvan kuvausten aikana monenmoiset kerrat sairastuvalla stunteissa tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi.

Police Story on ehdottomasti yksi Jackie Chanin parhaista elokuvista ja samalla Police Story -sarjan ehdottomasti paras tuotos kokonaisuutena. Elokuvan huumori ei kuitenkaan uponnut ainakaan allekirjoittaneeseen parhaalla mahdollisella tavalla. Itse asiassa elokuvan släpstick -pelleily rupesi ärsyttämään välistä jopa siinä määrin, että pisteiden suurempikin pudottaminen oli lähellä. Taistelukohtaukset ovat kuitenkin aivan omaa luokkaansa ja niihin on saatu aivan uskomattomasti latausta ja särmää mukaan. Jackie huitoo ympärilleen kerääntyviä pahiksia aivan uskomatonta tahtia ja porukkaa lentelee mitä ihmeellisimpiin paikkoihin nopeammin, kuin silmä niitä ehtii reagoimaankaan. Police Story pieksee nykyiset Chanin Hollywood-tuotokset mennen tullen toiselle puolen pientä maapalloamme, mutta elokuvallisesti kyseessä on ehkä vain aavistuksen keskivertoa parempi tuotos.