Super Size Me

Super size me on dokumentti roskaruoasta ja sen asemasta amerikkalaisten yhteiskunnassa. Elokuvan tekijä on Morgan Spurlock, jonka tyylistä voi löytää samoja piirteitä, kuin Michael Mooren dokumenteista. Kuten Moore, Spurlock hyökkää dokumentissaan erästä Yhdysvaltojen yhteiskunnan epäkohtaa vastaan.

Elokuvan päätarkoitus on kertoa mitä tapahtuu, kun ihminen elää pelkällä roskaruoalla. Spurlock laittaa itsensä likoon dokumenttia varten ja aloittaa 30 päivän kokeilun, jonka aikana hän syö kolme kertaa päivässä McDonaldsissa. Ruokavalioon ei kuulu mitään muuta, kuin kyseisen ravintolaketjun tuotteet. Mitkään lisäravinteet ja -vitamiinit eivät tule kysymykseenkään ja Spurlock puputtaa hampurilaisia aamusta iltaan.

Ennen “McDiet”:ia hänen terveytensä on loistava ja kehitystä seurataan jopa kolmen lääkärin sekä ravintoterapeutin avulla. Tulokset ovat yllättäviä ja antavat aihetta miettiä kaksi kertaa ennen kuin seuraavan kerran avaa hampurilaisravintolan oven.

Dokumentti on kokonaisuudessaan loistava satiiri amerikkalaisten ruokailukulttuurista ja sen lieveilmiöistä. Spurlock höystää elokuvaansa haastatteluilla, jotka kertovat yllättävää sanomaa Amerikkalaisten tietämyksestä ja heidän suhteestaan pikaruokaan. Pikkulapset
tuntevat Ronald McDonaldin paremmin, kuin George Washingtonin ja tavallinen kadunmies tietää kaikki Big Mac:in ainekset, mutta ei muista Yhdysvaltojen lippuvalaa. Toki tähänkin pitää suhtautua samanlaisella varauksella, kuin Moorenkin dokumenttien ihmiskuvauksiin,
mutta kyllä se väkisinkin pistää miettimään. Suomalaisillakaan ei ole pitkä matka samanlaisiin ruokailutottumuksiin, kuin jenkeillä.

Suosittelen elokuvaa kaikille hyvän satiirin ja dokumenttien ystäville. Jos ei muuta, niin elokuva pistää katsojan laihduttamaan muutaman kilon tai ainakin pitää vähän aikaa poissa pikaruoan parista.