Moulin rouge

Baz Luhrmannin ohjaamaa Moulin rougea on kehuttu hurjasti, eikä itse asiassa turhaan, sillä Ewan McGregorin ja Nicole Kidmanin tähdittämä elokuva on loistava ja ajaton taideteos. Se on yhtäaikaa sekä musikaali, että sydäntä koskeva rakkausdraama, jossa laulu, tanssi ja nauru näyttelevät pääosia. Moulin Rouge onkin todella pirteä ja uudenlainen elokuva, sillä se tuo takaisiin elokuviin laulua lainaten musiikkia mm. Queenilta, Nirvanalta ja monelta muulta tunnetulta artistilta.

Moulin rougen perusjuoni on silti ehkä turhankin perinteinen. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä arvaapa juonen pääpiirteittäin vaikka kuinka hyvin, niin ainakaan seuraavaa kohtausta tai repliikkiä ei arvaa. Luhrmannin yksi neronleimauksista onkin elokuvassa esiintyvä irrationaalisuus, jossa rytmikkääseen ja hullunhauskaan kohtaukseen saatetaan lähteä vailla ennakkovaroitusta. Tämän ansiosta Moulin Rouge muistuttaa ehkä enemmän teatteria kuin perinteistä elokuvaa, vaikkakin erikoistehosteita käytetään elokuvassa jonkin verran hyvällä maulla. Moulin Rougen villiys, energisyys ja tietynlainen vapaus rentouttaa myös katsojansa ja ainakin allekirjoittanut löysi itsensä monesti hymyilemästä. Perinteisen "poika löytää tytön"-tarinan keskellä katsoja huomaakin nauttivansa sekä elokuvan tarinasta, että tarinan ilmaisumuodosta, joka on hyvän rakkausdraaman ja musikaalin yhteenjuotos osuvilla näyttelijänvalinnoilla.

Kuten todettua, Moulin Rougen näyttelijävalinnat ovat osuneet mahtavasti nappiin. Pääroolissa oleva, kylän kauneinta kurtisaania näyttelevä, Nicole Kidman hurmaa heti avauslaulullaan ja jatkoa on luvassa muun muassa McGregorin upeilla lauluilla, joissa lainaillaan upeasti monia kuuluisia sävelmiä. Kidman ja McGregor ovat muutenkin elokuvaan täydellinen pari: heidän silmiensä loiste tuo elokuvan viattomaan rakkauteen syvyyttä ja ennenkaikkea uskottavuutta. Kun mukana vielä heiluvat onnistuneesti esimerkiksi John Leguizamo (erittäin kuuluisaa maalaria Toulouse-Lautrecia mukaillen), loistava Jim Broadbent, sekä hauskasti piruileva Richard Roxburgh, niin varsinainen näyttelijöiden ilotulitus on valmis.

Moulin Rouge oli vuonna 2001 uusi ja erilainen elokuva muiden Hollywood-elokuvien rinnalle. Se sai odotetusti monia matkijoita, mutta näkisin silti, että Moulin Rouge piti "kilpailijoitaan" vastaan kevyesti pintansa romanttisena musikaalina, jossa onnistuivat lähes kaikki. Vuonna 2001 Moulin Rouge rimpuilikin onnistuneesti irti perinteisistä ja ehkä vähän jäykistäkin Hollywoodin kaavoista tehden Luhrmannin elokuvasta erittäin hyvän ja katsottavan elokuvan. Senpä vuoksi tämä elokuva on väistämättä ansainnut tunnustuksen yhdestä parhaasta musikaalista koskaan, joskin Greasen voittanutta ei tästäkään elokuvasta sentään syntynyt. Nuoren Travoltan heilumiset ja laulut kun ovat astetta kovempi juttu edelleen.