Modesty Blaise -The Beginning

Ainakin sarjakuvan ystäville varsin tuttu hahmo, Modesty Blaise, on saanut nimikkoelokuvansa, joka ei tosin tee oikeutta edes koko hahmolle. Vuonna 1966 valmistui toki myös Modesty Blaise-elokuva, mutta nyt tarkastellaan käsikirjoittajana, näyttelijänä ja ohjaajanakin toimineen Scott Spiegelin teosta, Modesty Blaise -The Beginning (My Name Is Modesty: A Modesty Blaise Adventure). Tätä lyhyttä rikospätkää ja jaarittelua voidaankin kutsua ainakin Modesty Blaisea vähääkään tunteville melkoisena haihatteluna, eikä syyttä: alkuperäisestä tarinasta kun ei ole mukana kuin muutamia viitteitä.

Modesty Blaise itsessään on Peter O’Donnellin luoma hahmo, joka yhdessä Willie Garvinin kanssa ratkoo kiperiä tilanteita yleensä rikollisten maailmassa. Sarjakuvissa hyvin usein olevat teemat liikkuvat huumeiden, ihmiskaupan ja murhien maastossa. Suomessa Modestyä on voitu seurata mm. sanomalehtien sarjakuvasivuilta, sekä tietysti Agentti X9-lehdestä, jossa tämä vahvatahtoinen nainen seikkaili vuositolkulla. Todennäköisesti sinäkään et ole siis voinut välttyä Modesty Blaiselta ja niille, jotka omaavat jonkinmoisen mielikuvan tästä hahmosta, Spiegelin elokuva tuntuukin pliisulta.

Siinä missä O’Donnellin Modesty Blaisen maailmassa nähtiin julmuuksia, hyvin vähäpukeisia ihmisiä, sekä tietenkin armottomia kamppailuja ja lähitaisteluita, niin Spiegelin elokuva keskittyy lähinnä jaarittelemiseen. Modestya näyttelevä Alexandra Staden tosin omaa sarjakuvassakin nähdyt taistelutaidot ja Modestyn sanavalmiuden, mutta puuduttava kissa-hiiri-leikki Nikolaj Coster-Waldaun kanssa alkaa jossain vaiheessa syömään elokuvalta parasta terää pois. Aasinsiltana toimivan ruletin kautta Spiegel käykin Modestyn elämän melko värittömästi (ja sarjakuvan kannalta ihmeellisesti) läpi ja tyytyy lopussa antamaan vain pienen leikittelevän hetkisen sitä sarjakuvien toimintaa, mitä monissa tarinoissa totuttiin näkemään.

Vika ei siis ole näyttelijöissä, vaikka Staden onkin nimikkoroolissaan melko vaisu, kliininen ja kylmä. Pahista, ryöstösaalista tavoittelevaa roistoa, näyttelevä Coster-Waldaukin tyytyy olemaan pelkkä stereotypia, eikä Fred Pearsonin professorin rooli juuri vaativaa sydäntä lämmitä. Kokonaisuutena Spiegelin elokuva onkin valitettavan lyhyt ja edestakaisin pomppiva häröily, joka tuntuu enemmänkin tv-sarjan pilotilta kuin oikealta elokuvalta. Aineksia Modesty Blaisen hahmossa olisi huomattavasti paljon enempäänkin, mutta tälläisellä keskinkertaisella toteutuksella ja ilmeisesti melkoisen vaatimattomalla budjetilla ei ole saatu aikaiseksi kuin hieman viihdyttävä pläjäys, jonka voi sohvalta katsoa kerran ja sitten unohtaa.